Lapsiperheiden palveluista ja kenraalien epäuskottavuudesta

Lapsiperheiden palveluja on kehitettävä

Pääkaupunkiseudun virkamiehet  ilmoittivat Helsingin Sanomissa viime vuoden lopulla, että tulevina vuosina lastensuojelussa panostetaan avohuoltoon , ja huostaanottoluvut tulevat laskemaan. Näin on myös Riihimäellä uskoteltu.

Huostaanotto tulee kalliiksi. Sen takia jokainen itseään kunnioittava kunta yrittää etsiä keinoja, joilla huostaanottoja voitaisiin vähentää.

Suomessa on sijoitettuna kodin ulkopuolelle 17 000 lasta ja nuorta. Sijoitusten määrä on kasvanut tasaisesti  3,5 prosenttia vuodessa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana on 70 000 lasta Suomessa.

Suurin yksittäinen syy huostanottoihin on alkoholi, työttömyys ja mielenterveysongelmat. 

Lapsiperheiden tilanne on huonontunut. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua saa yli kolmannes vähemmän kuin 15 vuotta sitten.

Kuntien taloustilanne on niin huono, että kunnat etsivät lasten ja nuorten laitosijoituksille halvempia ratkaisuja.

Esimerkiksi Tampereen kaupunki  luopui lastensuojelulaitoksista ja tehosti perhetyötä  siten, että lastensuojelulaitokset saatettiin lopettaa.

Tämä on ollut  poikkeuksellista politiikaa.

Tampere on tehnyt lastensuojelunsa halvemmalla kuin vertailukaupungit.

Olen suositellut, että Riihimäellä seurattaisiin Tampereen esimerkkiä.

Kansan Uutiset  kertoo kenraalien kannan:

Kenraalit: Puolustusbudjetin nopea leikkaus tulisi kalliiksi

Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty sekä pääesikunnan operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Mika Peltonen toivovat, että maan seuraava hallitus ei tekisi nopeita leikkauksia puolustusbudjettiin. Kenraalien mukaan ”nollalinja” tulisi pitkällä tähtäyksellä jopa halvemmaksi kuin puolustusbudjetin leikkaus.

Nopeat leikkaukset budjettiin olisivat sotilaiden mukaan vaikeita, koska puolustusbudjetissa on paljon ”sidottua rahaa”. Isot asehankinnat on suurelta osin jo sovittu, ja tehdyistä kaupoista syntyvät laskut pitää maksaa ajallaan.

Myös toimintamenoissa on paljon kiinteitä eriä, joista joustaminen ei juuri onnistu. Esimerkiksi palvelukseen astuvien varusmiesten määrä tiedetään ennakkoon, ja kouluttamisesta aiheutuu vähintään tietty määrä kuluja.

– Emme voi jättää kahta varusmiesikäluokkaa säästösyistä kouluttamatta, Arto Räty huomauttaa.

Räty esitti tilaisuudessa, että seuraava hallitus turvaisi puolustusvoimille vuoden 2011 budjetin mukaisen rahoituksen myös tuleville vuosille.

”Selontekovalmistelu käyntiin välittömästi”

Kenraalien mielestä Suomen puolustusvoimat tarvitsee suuren rakennemuutoksen. Arto Räty huomautti tiistaina, että rakennemuutoksen valmistelu ja toteuttaminen myös maksaa.

– Antakaa meille resurssit, jotta voimme olla pienempiä ja kustannustehokkaampia jatkossa, Räty pyytää.

Säästöreseptiksi puolustusministeriössä esitetään mallia, jossa puolustusvoimien sodanajan kokoa supistetaan merkittävästi vuoteen 2016 mennessä.

– Suurin ongelma on liian suuri kokomme. Reservin kokoa on 1990-luvulta lähtien säädetty juustohöylämenetelmällä. Nyt tämä menetelmä on tullut tiensä päähän, operaatiopäällikkö Mika Peltonen totesi.

Samalla joukkojen iskukykyä halutaan nostaa modernisoimalla aseistusta ja muuta varustelua.

– Mitään teknoarmeijaa emme haikaile. Tosiasia kuitenkin on, että vuosikymmenen puolenvälin tienoilla iso määrä Venäjältä ja Itä-Euroopasta hankitusta asemateriaalista tulee käyttöikänsä päähän ja pitää uusia, Räty totesi.

Kansliapäällikkö toivoo, että maan uusi hallitus käynnistäisi ensi töikseen puolustusselonteon valmistelun. Sen tulisi olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä, jotta puolustusvoimien rakenneuudistuksen toteuttaminen voidaan käynnistää ensi vuoden alussa.

Onko hallituspuolueista poikkeamaan kenraalien vaatimuksista?

Nythän on niin, että Suomen kenraalit ovat tulleet tavattoman kalliiksi Suomen valtiolle. Suomen poliitikot ovat sitä tasoa, että kenraalien ei ole tarvinnut kuin kuiskata ja poliitikot ovat täyttäneet kiltisti  lähes jokaisen pyynnön. Demokraattisissa yhteiskunnissa on alettu puhua kuilusta  sen välillä, mitä sotilaat vaativat ja mitä poliitikot suostuvat antamaan. Joku tolkku se pitää olla kerjätessäkin.

Puolueiden on todella syytä suhtautua tavattoman kriittisesti  kenraalien toiveisiin. On aika vakavasti harkita sekin, tarvitseeko Suomi  yleistä asevelvollisuutta, vai voisiko olla kyseessä valikoitu  asevelvollisuus. Entä aluepuolustus?  Mitkä varuskunnat voitaisiin lakkauttaa ja näin säästää miljoonia?

Näitä asioita ei tule jättää kenraalien päätettäväksi. Poliitikkojen tehtävä ja velvollisuus on päättää näistä asioista.

Maanpuolustuksesta pitää säästää siinä kuin muistakin yhteiskunnan toiminnoista. Tärkein pointti  on mielestäni se, että Suomen armeija pilaa aina yhden ikäluokan taantumuksellisilla uskomuksilla ja opeilla. Kun armeijan kasvatusta pidetään yhteiskunnan eräissä piireissä vielä hyvänä johtajakoulutuksena, ei ole ihme, että suomalaiset johtajat ovat Euroopan heikoimpia. On hämmästyttävää, että tähän ei kykene puuttumaan mikään poliittinen suuntaus.

Eikö olisi aika jo puuttua tähän, niin kuin monessa muussakin Euroopan maassa on tehty?

Asevelvollisuusarmeija tulee Suomelle kalliiksi.Kansantaloustieteen professori Panu Poutvaara on laskenut, että asevelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset ovat yhdestä kahteen  prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun valtion budjetissa puolustusmenojen osuus on puolitoista prosenttia, Poutvaaran mukaan todennäköisempi prosentti olisi 2.5 - 3 prosenttia. Se on Euroopan unionin kärkimaita puolustusmenoissa.

Asevelvollisuusarmeijalle on halvempia vaihtoehtoja, esimerkiksi ammattiarmeija. Lisäksi on mahdollista käyttää valikoivaa asevelsollisuutta, värvättyjä, vapaaehtoisuutta tai eri mallien yhdistelmää.

Mikko Lund