Olisiko Suomessa tahtoa yhteiskuntasopimukselle?

Olisiko Suomessa jo tahtoa laajalle yhteiskuntasopimukselle nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi?

Köyhyyden ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen on nousemassa keskeiseen asemaan tulevan hallituksen ohjelmassa. Työkaluja tähän ovat työllisyyden ja perusturvan parantaminen.
Koko maassa oli hutikuussa 237 579 työtöntä, joista nuoria alle 25-vuotiaita oli 26 789. Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 56 999.
Ruotsalaiset ovat aina kysyneet ja surkutelleet  sitä, että kuinka teillä on varaa Suomessa näin suureen työttömyyteen. Ruotsalaiset ovat oikeassa. Työttömyys on kansakunnan syöpä, joka kuluttaa ja tuhlaa paitsi yhteiskunnan rahoja, myös työvoimaa, inhimillistä työkykyä ja halua.
Suureen työttömyyteen hukkuu tavattomasti työvuosia. Jos syntyisi uskottava tahto työllisyyden parantamisesta  ja työttömyyden aidosta puolittumisesta, silloin ehkä ei tarvitsisi puhua eläkeiän nostamisesta.  Sellaista tuskin kuitenkaan on odotettavissa, jos hallituspuolueiden politiikkaan ei saada uutta tahtoa päälle.
Suomen talouskehitystä jarruttaa samanaikaisesti toisaalla työvoimapula ja toisaalla pitkäaikaistyöttömyys.
Kun kuusi puoluetta hakee yhteistä ohjelmaa ristiriitaisista lähtökohdista, ei odotettavissa ole maata mullistavia uudistuksia. Pienin yhteinen nimittäjä löytyy nykytilanteen paikkailusta. Pitkäaikaistyöttömät saavat tyytyä korotukseen peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.
Työttömille on luvassa lisää koulutusta ja tukitöitä, joiden järjestämisestä kunnille sysätään uutta vastuuta. Ne suhtautuvat siihen entistä kärttyisämmin, koska talouden tasapainottamiseksi hallitus todennäköisesti leikkaa muita valtionapuja.
Olisiko Suomessa jo aika laajalle Tanskan esimerkin mukaiselle yhteiskuntasopimukselle, jonka tavoitteena olisi työttömyyden, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kertakaikkinen nujertaminen?

Perussuomalaisten protestihenki joutuu pitkään testiin

Jo toinen mielipidetutkimus on vahvistanut, että perussuomalaiset ovat nyt kannatukseltaan maan suurin puolue. HS-gallup kertoi myös, että äänestäjien puolueuskollisuus on selvästi vahvistunut. Perussuomalaisten kannattajilla sekin on korkealla.
Kannattajat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi uusia. Heistä myös 70 prosenttia sanoo äänestäneensä protestimielessä. Kaikista äänestäjistä vastaava osuus oli 25 prosenttia.
Perussuomalaisten peruskysymys onkin, mitä  uudet äänestäjät tekevät seuraavissa vaaleissa, tai jättävät äänestämättä? Kuinka vahvasti äänestämisen mukana oli myös halu tai toive saada korjauksia yhteiskunnan epäkohtiin?
Oppositiossa toimimalla korjauksia ei yleensä saa aikaan.

IL: Kokoomuksessa riita rasismista

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman lähetti maanantaina huomiota herättäneen tiedotteen rasismista.
- Vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista, kokoomusnuoret linjasivat.
Rydman asettui näin perussuomalaisten syrjintälinjauksen taakse. Hän syytti poliittikkoja kaksinaamaisuudesta.
- Ei ole uskottavaa tuomita rasismia, jos ei samalla tuomitse myös vähemmistöryhmien positiivista erityiskohtelua, Rydman totesi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen ilmoitti, että kokoomus päinvastoin hyväksyy vähemmistöjen positiivisen erityiskohtelun.

Mikko Lund