Uusliberalismi aiheuttaa työttömyyttä, epävarmuutta, rasismia ja uuspopulismia

Uusliberalismi aiheuttaa työttömyyttä, epävarmuutta, rasismia ja uuspopulismia

Heikki Patomäki ja Mikko Sauli kirjoittavat  Suomen Kuvalehdessä ja päätyvät siihen, että Uusliberaali  työllisyyspolitiikka ruokkii muukalaisvastaisuutta. He toteavat, että maahanmuuttokeskustelussa  on taustaltaan kysymys  kolmenkymmenen vuoden aikana harjoitetusta epäonnistuneesta talous- ja työllisyyspolitiikasta. Perussuomalaisten suosiossa on kyse uusliberaalista talouspolitiikasta ja sen vaihtoehdottomuudesta. Täystyöllisyys on ollut pohjoismaisen hyvinvointivaltion peruspilari. Suomessa täystyöllisyydestä luovuttiin viimeistään 1990- luvun laman aikana.  Heikki Patomäki on kansainvälisen politiikan professori ja Mikko Sauli on  Suomen Attacin puheenjohtaja. Tarkemmin kirjoitukseen voi tutustua Suomen Kuvalehdessä.

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/heikki-patomaki-ja-mikko-sauli-uusliberaali-tyollisyyspolitiikka-ruokkii-muukalaisvastaisuutta

                

 Patomäki ja Sauli kirjoittavat  asiaa:

"Perussuomalaisten ja muiden vastaavien eurooppalaisten puolueiden suosiossa on olennaisesti kyse uusliberaalista talouspolitiikasta ja sen vaihtoehdottomuudesta.

Näiden puolueiden suosio on oire korkealle tasolle vakiintuneesta ”luonnollisesta” työttömyydestä yhdistettynä jokapäiväisiin kokemuksiin epävarmuudesta työelämässä.

Epävarmuutta lietsovat niin joustavuus ja pätkätyöt kuin vallan ja rahan keskittäminen työorganisaatioiden huipuille. Johdon ja menestyjien tulot ovat nousseet suhteettomasti. Tavallinen työntekijä on yhä enemmän johdon mielivallan armoilla alihankintaketjuissa ja uusissa johtamisjärjestelmissä.

Täystyöllisyyden tavoitetta voi hyvällä syyllä pitää perinteisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina. Sillä taattiin pitkään kansalaisten hyvinvointi ja sen rahoitus. Täystyöllisyys elää edelleen retoriikassa, mutta Suomessa sen tavoittelusta luovuttiin viimeistään 1990-luvun laman yhteydessä.

Tuolloin monet talouspolitiikan vaikuttajat iloitsivat massatyöttömyyden työmarkkinoille tuomista joustoista. Laman hoidossa ei keskitytty työllisyyden ylläpitoon, vaan tärkeämmäksi nähtiin julkiset leikkaukset. Tapa hoitaa lamaa kertoo muutoksesta talousajattelussa: hyvinvointivaltion ja laajan työllisyyden opeista kohti uusliberaalia ajattelua.

Ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen. Kun katsotaan Länsi-Euroopan kasvu- ja työllisyyskehitystä 1960-luvulta tähän päivään, voidaan todeta, että talouskasvu on ollut merkittävästi alhaisempaa ja työttömyys on asettunut pysyvästi korkeammalle tasolle.

Samalla kun inflaatio on suitsittu selvästi aiempaa alhaisemalle tasolle, myös vanha ajatus luonnollisesta työttömyyden tasosta on noussut uudelleen esiin, joskin uudessa muodossa. Normiksi asetetaan työttömyysaste, jonka alittaminen oletettavasti kiihdyttäisi inflaatiota. Lisäoletus on, että inflaatio ei saa nykyisestä nousta.

Valtiovarainministeriö kuuntelee yleensä tarkkaan, mitä johtavien teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD sanoo. OECD olettaa Suomen ”ei inflaatiota kiihdyttävän” työttömyyden olevan kuuden prosentin luokkaa, finanssikriisin jälkeen kenties vähän enemmänkin."

 Yhteiskuntapolitiikan tavoitteena ei ole ollut  täystyöllisyys.

Patomäki ja Sauli toteavat, että viimeaikainen maahanmuuttokeskustelu  on oire korkealle tasolle vakiintuneesta työttömyydestä.

"Maahanmuuttokeskustelussa on nähdäksemme kyse kolmenkymmenen vuoden aikana harjoitetusta epäonnistuneesta talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Uskomme, että viimeaikainen maahanmuuttokeskustelu on oire korkealle tasolle vakiinnutetusta ”luonnollisesta” työttömyydestä ja sen seurauksista monien ihmisten arkielämään.

Uuspopulistien kritiikki kohdistuu myös poliittiseen eliittiin, joka EU:ssa ja muilla ylikansallisilla foorumeilla sitoo valtion kädet uusliberalistiseen talouspolitiikkaan.

Suomessa on vähemmän ulkomaalaisia kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Työttömyysaste ulkomaalaisten keskuudessa on vähintään kolminkertainen kantaväestöön nähden. Toisenlaisella työllisyyspolitiikalla olisi mahdollista luoda työpaikkoja niin maahanmuuttajille kuin kantaväestöllekin ja rakentaa luottamusta yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Täystyöllisyys tulisi palauttaa politiikanteon keskiöön ja ”luonnollisen” työttömyyden oletuksista luovuttava. Julkisen työllistämisen lisäksi tarvitaan myös kokonaiskysynnän parempaa hallintaa ja suunnittelua. Vaikka pienessä Suomessakin voi toimia toisin, niin olennaiset kokonaisuudet ovat kuitenkin Suomea laajempia."

Näin Patomäki ja Sauli Suomen Kuvalehdessä hyvin kriittisesti, mutta  ymmärrettävästi  ja maaliin osuen.

SAK kampanjoi eduskuntavaaleissa työn ja sen tekijän puolesta

SAK  kantaa huolta  työstä ja sen tekijöistä. SAK haluaa nostaa työelämän asiat julkiseen keskusteluun ja haastaa puolueet ja ehdokkaat ottamaan niihin kantaa.

SAK:n tavoitteet on kampanjassa kiteytetty muotoon Yhteisten oikeuksien puolesta, Yksilöllisten valintojen puolesta, Rehellisen yrittäjän puolesta ja Työhön paluun puolesta.

Kansainvälinen taloustaantuma ja yhä jatkuva talouden epävarmuus yhdistettynä historialliseen Suomen väestörakenteen muutokseen tekevät näistä eduskuntavaaleista poikkeuksellisen tärkeät. Edessä on väistämättä Suomen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymysten käsittely.

Suomeen tarvitaan hallitus, jonka ohjelman punaisena lankana on toimiminen työn ja sen tekijän puolesta. Ennen kuin äänestät, tarkista miten sinun ehdokkaasi pitäisi työntekijöistä huolta.

Maaliskuussa SAK avaa verkkosivuilleen Työelämän vaalikoneen, jossa äänestäjät voivat vertailla omia kantojaan kansanedustajaehdokkaiden näkemyksiin. Vaalikoneeseen on kutsuttu kaikkien eduskuntavaaleissa mukana olevien puolueiden ehdokkaat.

Varsinainen mainoskampanja ajoittuu maaliskuun lopulle, jolloin SAK:n kärkitavoitteet näkyvät bussipysäkeillä ja muilla ulkomainospaikoilla ympäri Suomen.

SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2011-2015 löytyvät osoitteesta www.sak.fi/vaalit.

SAK kampanjoi eduskuntavaalien alla

Vaalitavoiteohjelma Työn ja sen tekijän puolesta vaalikaudelle 2011-2015 www.sak.fi/vaalit Facebook Työpaikkaviestintä Työelämän vaalikone maaliskuun alussa Kansalaisgallup Puolueiden puheenjohtajapaneeli 10.3.2011 (SAK, STTK ja Akava) Alueelliset tapahtumat 12.3.2011 Ulkomainonta bussipysäkeillä 21.3.‒3.4.2011 Ei televisiomainontaa

SAK:n tavoitteita vaalikaudelle 2011-2015

Työhön paluun puolesta Pitkäaikaistyöttömyys poikki työvoimapolitiikkaa tehostamalla Aktiivitoimiin selkeät laatukriteerit Kaikki nuoret mukaan työelämään riittävin valmiuksin, koulutus kaikille Osatyökykyiset mukaan työelämään Työvoimapolitiikan rahoitus uudistettava 100 000 uutta työpaikkaa

Yhteisten oikeuksien puolesta Työn oltava teettäjälleen samanhintaista teettämisen ja tekemisen tavasta riippumatta Epäkohdat korjattava: mm. vuosiloman määräytyminen, osa-aikaiseksi järjestetyn työn tai ns. nollatyösopimuksen aiheuttamat toimeentulo-ongelmat ja vuokratyöntekijöiden asema Perusteettomat määräaikaiset sopimukset kuriin Näennäis- ja pakkoyrittäjyys kitkettävä Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua parannettava Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava

Yksilöllisten valintojen puolesta Ennenaikainen työkyvyttömyys laskuun työelämää ja työterveyshuoltoa kehittämällä Työajat elämäntilanteen mukaan Joustavat ja riittävät perhevapaat Laadukkaampaa aikuiskoulutusta Ammattitutkinto kaikille Työsuojeluun lisää voimavaroja Työurat eivät pitene pakottamalla

Rehellisen yrittäjän puolesta Tilaajan vastuuta laajennettava ja tehostettava Työehtojen valvontaa lisättävä Ihmiskaupan tunnistamiseen kehitettävä parempia keinoja Tiedotusta ja koulutusta suomalaisista työehdoista ja työntekijöiden oikeuksista lisättävä Ammattiliitoille säädettävä kanneoikeus

Vaalit ratkaisevat paljon

SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki- Vuori katsoo, että  kevään eduskuntavaalien jälkeen selviää, millainen valmius uudella hallituksella on yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseksi ja etuuksien rahoituksen turvaamiseksi. Tuolloin ratkeaa myös, kehitetäänkö julkisia palveluja ensi sijassa kansalaisten vai elinkeinoelämän tarpeista käsin, millä keinoin julkisen sektorin velkaantumista hallitaan ja nähdäänkö tuloerojen voimakas kasvu asiana, jonka kehityssuuntaan halutaan yhteiskuntapolitiikalla puuttua.

Santamäki- Vuoren mukaan Suomeen ei tarvita amerikkalaista teekutsuliikettä, jonka ykköstavoite on leikata julkisia menoja ja julkisen sektorin tehtäviä. Julkisen talouden velanhoitokaan ei ole kamreerityötä, vaan poliittisia valintoja.

Taloustaantuma suisti valtion ja kuntien taloudet epätasapainoon. Velkaantumisen pysäyttämiseksi tarvitaan menomalttia, mutta ennen kaikkea talouden ja työllisyyden kasvua vauhdittavia toimenpiteitä. Kasvu kerryttää verotuloja ja vähentää velkaantumista. Sen lisäksi tarvitaan kohdennettuja veronkorotuksia, jotka ovat perusteltuja myös verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Veronalennusten aika on nyt ohi, sanoo Santamäki- Vuori. Suomen ennätyksellisen nopeasti kasvaneet tuloerot ovat tulosta epäonnistuneesta kannustinpolitiikasta. Rikkaimpia on suosittu mittavin veronalennuksin ja sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia on korotettu erittäin pidättyväisesti. Hyvätuloiset ovat rikastuneet ja pienituloiset köyhtyneet ilman, että kannustinpolitiikalla olisi saatu aikaan tavoiteltuja vaikutuksia työvoiman tarjontaan.

Liian varhain aloitettu talouden vyönkiristys vaarantaa kestävän elpymisen. Menoleikkauksia pyritään myös oikeuttamaan täysin virheellisillä mielikuvilla pöhöttyneestä julkisesta sektorista, tiivistää Santamäki- Vuori.

Mikko Lund