Porvarihallitus on ajanut valtiontalouden kriisiin ja aiheuttanut ihmisille kärsimystä

Porvarihallitus on ajanut valtiontalouden kriisiin ja aiheuttanut ihmisille kärsimystä

Ennakkoäänestämisestä ja tulvavaarasta

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan Vappupuhe 1.5.2007   Riihimäellä on  kuin näkijän puhe.  Harvoin on kukaan puhuja osunut niin hyvin oikeaan kuin Tuomioja puheessaan.

Tuomioja toteaa, että  vasemmisto ei Suomessa ole vielä koskaan yksikamarisen eduskunnan sadan vuoden aikana ollut niin heikoissa asemissa kuin tänään. Emme ole myöskään ennen nähneet näin vahvaa ja voimansatunnossa uhoavaa porvarihallitusta.

Kun hallitusohjelman riisuu jokaiseen hallitusohjelmaan kuuluvista kauniista fraaseista  ja tarkastelee sitä, mihin talous- ja yhteiskuntapolitiikan linjauksiin ollaan todella sitouduttu, alkaa kylmä kouria. 

Tuomioja ennusti, "sen kylmän kyydin", mitä tuleman pitää: 

"Jos porvarihallitus saa neljän vuoden ajan toteuttaa ohjelmansa mukaista politiikkaa, on sen lopputulema entistä eriarvoisempi ja jakaantuneempi Suomi, jossa tulo- ja varallisuuserot sekä köyhyys ja syrjääntyminen ovat lisääntyneet ja jossa julkisia hyvinvointipalveluja on kuristettu ja ajettu alas, ja jossa yksityistämistä ja valtion omaisuuden myyntiä kiihdyttämällä on kansallisvarallisuutta hukattu.

Erimuotoisen perusturvan jälkeenjääneisyyteen ei tule parannuksia, opintotuen 15 % korotus koko vaalikauden tavoitteena tai. kansaneläkkeiden luvattu 20 euron korotus eivät riitä pysäyttämään näiden suhteellisen jälkeenjääneisyyden kasvua. Terveydenhuollossa luvataan lisää voimavaroja yksityissektoria lihavoittaviin tarkoituksiin samalla kun terveyskeskusmaksuja korotetaan. Voidaan jo nyt nähdä, että tämä tie merkitsee myös terveyserojen kasvua ja on vauhdittamassa luokkayhteiskunnan paluuta. "

Tuomioja kommentoi 16.3.2011 Riihimäellä  yhteiskunnallista kehitystä. Luokkayhteiskunta on Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten jäljiltä palaamassa vahvasti. Tapahtunutta kehitystä osoittaa tuloerojen, hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu, köyhyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet ja julkisia hyvinvointipalveluja on ajettu alas.

Hyvinvointivaltion purkaminen  näkyi tulonjaossa siten, että kun v. 1966 köyhyysaste oli verojen ja tulonsiirtojenjälkeen 18 %, se oli vuonna 1991 tuloerojen ollessa Suomessa pienimmillään alle 8 %. Sen jälkeen se on taas noussut n. 14 prosenttiin.

Asian voisi ilmaista niinkin, että luokkayhteiskunta tekee jälleen paluuta, tiivisti Tuomioja. 

Tuomiojan mukaan  "kovat sitoumukset hallitusohjelmassa koskevat verotuksen keventämistä ja menotalouden kurissapitoa. Edellinen tarkoittaa lisää kevennyksiä parempituloisille ja jälkimmäinen sitä, että julkista sektoria ja sen tarjoamia palveluja ajetaan alas ja tulonsiirtoja tosiasiassa leikataan."

Tuomioja toteaa: "Jos nämä linjaukset olisivat vain valtiovarainministeriön vanhan kamreeriajattelun tuotoksia, niitä voisi pitää vain tyhmyytenä, jota vastaan jumalatkin tunnetusti taistelevat turhaan. Kyse on kuitenkin enemmästä, eli selkeän ideologisesta uusliberalistisesta linjanvedosta, jolla halutaan supistaa julkista sektoria ja sen työpaikkojen määrää, myös jatkamalla tuhoisaa "tuottavuusohjelmaa" ja joka tulee jatkuessaan romuttamaan sen mitä laaja-alaisesta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on jäljellä. "

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota valtion tuottavuusohjelmaan, joka tarkastusvaliokunnan mukaan ei ole vuodesta 2005 lähtien toteuttanut tuottavuuden tavoitteita, vaan tuottavuus on kääntynyt laskuun. Mekaaninen henkilöstövuosien supistamisohjelma on useissa tapauksissa heikentänyt tuottavuutta. Tämä on käynyt ilmi tarkastusvaliokunnan laajassa asiantuntijoiden kuulemisessa. Tulevan hallituksen on otettava valtion tuottavuusohjelma uudelleen harkintaan. Tuottavuudelle kyllä, irtisanomislinjalle ei, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Ahde.

Tiedämme mitä porvarihallituksen ja Tuomiojan mainitseman hallitusohjelman toteuttamisesta on seurannut: Valtiontalous on pahassa kriisissä. Vanhasen ja Kiviniemen hallitus on hukannut valtion rahat. Kun Vanhasen hallitus aloitti, ylijäämää oli 3 miljardia euroa, nyt Kiviniemen hallituksen lopettaessa alijäämää  on 8 miljardia euroa. Valtiontalouden kehys rakentuu tältä pohjalta vuoteen 2015  ja valtio ottaa joka vuosi velkaa lisää 8 miljardia euroa. Vuonna 2015 valtion velka olisi  117 miljardia euroa.

Porvarikomennon jatkaessa Suomea uhkaa poliittinen ja taloudellinen konkurssi.

Ennakkoäänestämisestä ja tulvista

Eduskuntaäänestys alk0i  keskiviikkona; nyt  ennakkoäänestämään !

Eduskuntavaalit alkoivat  eilen, keskiviikkona. Nyt on tilaisuus äänestää ennakkoon, viimeinen ennakkoäänestyspäivä 12.4. Varsinainen vaalipäivä 17.4.

Eipä muuta kuin äänestämään!

Vasemmiston kannatus nousussa ja perussuomalaisten laskussa

Kokoomuksen ja keskustan kannatus on tuoreen MTV3 Uutisten tilaaman puoluemittauksen mukaan käytännössä tasoissa. Mittaus on tehty maalis-huhtikuussa ja kokoomusta kannatti sen mukaan 19,9 prosenttia ja hieman kannatustaan nostanutta keskustaa 19,8 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kolmantena on SDP 18,1 prosentin kannatuksella, jossa on nousua edelliskuukaudesta 0,8 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus on tässä mittauksessa myös lievässä nousussa. Puoluetta kannatti 7,7 prosenttia vastanneista.

Perussuomalaisten nousukiito sitä vastoin näyttäisi pysähtyneen ja kannatus on lievässä luisussa. Puolueen kannatusosuus on 16,2 prosenttia eli laskua 0,8 prosenttiyksikköä.

Vihreät on tämän mittauksen mukaan menettänyt kannatustaan ja se on 8,4 prosenttia.

Äänestysvarmuus on  nousussa

Kansalaisten äänestysvarmuus on vaalien lähestyessä noussut huomattavasti. Äänestäjistä 64 prosenttia on nyt täysin varma, että käy seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestämässä. Viime lokakuussa asiasta oli varma 57 prosenttia äänestysikäisistä.

Erityisen voimakkaasti äänestysvarmuus on noussut SAK:laisten keskuudessa. Kun viime vuoden lokakuussa vaaliuurnille aikoi 46 prosenttia, on SAK:laisten äänestämisen varmuus kasvanut 17 prosenttiyksiköllä 63 prosenttiin.

Eri puolueiden kannattajien välillä on jonkin verran eroja. Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen kannattajat ovat ainakin tässä vaiheessa keskimäärää varmempia äänestämässä käymisestään. Eniten epävarmuutta on perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.

Alueellisesti suurinta äänestysinto on Uudellamaalla (72 %) sekä pääkaupunkiseudulla (74 %). Etenkin maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa äänestysinto on kateissa.

Ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä akavalaiset ovat muita varmempia äänestämässä käymisestä. Akavalaisten kohdalla äänestämisen varmuus on kuitenkin jonkin verran hiipunut. TNS Gallup Oy keräsi tiedot 15.3.-.1.4.2011 ja haastatteluja tehtiin 1 470.

SAK kampanjoi eduskuntavaalien alla työn ja sen tekijän puolesta. Vaalikauden tavoiteohjelmassaan SAK korostaa, että työllisyyteen ja työelämään liittyvät haasteet ovat tulevan hallituskauden keskeisimpiä kysymyksiä.

Kampanjan avulla SAK on nostanut työelämän asioita julkiseen keskusteluun ja haastanut puolueet ja ehdokkaat ottamaan niihin kantaa. Ehdokkaiden näkemyksiin työelämän asioista voi tutustua Työelämän vaalikoneessa SAK:n nettisivuilla, www.sak.fi/vaalit.

Nuorten äänestysinto nousussa

Kolme neljästä nuoresta aikoo äänestää eduskuntavaaleissa, kertoo Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n TNS Gallup Oy:ltä tilaama kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista nuorista lähes 70 prosenttia kertoi päättäneensä, mitä puoluetta aikoo äänestää.

Perussuomalaiset ovat erityisesti nuorten miesten suosiossa. Myös kokoomuksen kannatuksella on tietty miehinen leima, kun taas vihreät saa leimallisesti tukea naisilta.

Puoluetta enemmän ehdokasvalintaan näyttäisivät vaikuttavan se, että ehdokas ajaa nuorelle äänestäjälle tärkeitä asioita. Nuorille tärkeimpiä kysymyksiä ovat hyvinvointierojen kaventaminen ja nuorisotyöttömyyden ratkaisu.

Riihimäellä voi äänestää ennakkoon postissa

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 6. huhtikuuta ja jatkuu viikon ajan tiistaihin 12. huhtikuuta saakka. Riihimäellä äänestämään pääsee Riihimäen postissa kauppakeskus Atomissa (Voimalankatu 2).

Ennakkoäänestysajat postissa ovat:

• 6.-8.4.2011 klo 8-20
• 9.-10.4.2011 klo 10-16
• 11.-12.4.2011 klo 8-20

Mukaan ennakkoäänestykseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 17.4.

Kaupungin tiedotustilaisuus Peltosaaren lähiöhankkeesta

Tervetuloa kuulemaan miten Suomen kiinnostavin lähiöhanke Peltosaaren alue kehittyy eko- ja energiatehokkaaksi asuinalueeksi.

Tilaisuudessa kerrotaan kuinka Innova-talo eli Peltosaaren Saturnuksenkatu 2 saneerataan Suomen ensimmäiseksi passiivikerrostaloksi. Tarjolla on siis paljon mielenkiintoista tietoa kaikille Riihimäen Peltosaaren alueen kehityksestä ja taloyhtiöiden energiatehokkaasta saneerauksesta sekä taloyhtiön hoidosta kiinnostuneille!

Kaikille avoin tilaisuus pidetään keskiviikkona 13.4. klo 18.30 – 20.00 Peltosaaren koulun juhlasalissa osoitteessa Telluskatu 8, Riihimäki.

Tilaisuus alkaa klo 18.00 kahvitarjoilulla koulun ruokalassa.
Ilmoittauduthan 12.4. mennessä jonna.kanerva(at)riihimaki.fi

Ohjelma

• Tervetuloa!
  Johtaja Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupungin tekninen keskus
• Energiatehokkuus korjausrakentamisessa – Case Innova
  Kehityspäällikkö Kim Bärlund, Paroc Oy Ab
• Miksi passiivisaneeraus?
  Toimitusjohtaja Heikki Mattila, Kotikulma Oy
• Näin Peltosaaren alue kehittyy
  Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula, Peltosaari-projekti
• Omataloyhtiön palvelut taloyhtiöille
  Kehityspäällikkö Topi Aaltonen, Omataloyhtiö.fi
• Keskustelua

Vantaan tulvariski kasvaa Riihimäellä

Tulvariski on jälleen  ikävä esimerkki  siitä, että uhkasta huolimatta ei ole riittävästi varauduttu. Vantaan tulvaherkkyys on tiedetty vuosia, aikaa olisi ollut ryhtyä oikeaan tulvimisen ehkäisemiseen. Riihimäellä ollaan tosi hämäläisiä. Asioita pyöritellään  ja pyöritellään, mutta valmista ei tahdo tulla. Tämä on edistystä , että kaupunki  nyt edes varoittaa tulvasta.

Edellisen kerran  kaupunki täysin laiminlöi tiedottamisen. Vasta pari viikkoa silloisten tulvien jälkeen kaupungin virka- ja luottamushenkilöt uskaltautuivat tulemaan  ihmisten eteen ja kertomaan, mitä on tapahtunut.  Kirjoitin silloin lehtiin oheisen kirjoituksen:

Riihimäen kaupunki laiminlöi tiedottamisen Vantaan tulviessa ja pilatessa ihmisten juomaveden ja asuntoja ja muuta omaisuutta. Kaupunki laiminlöi myös Vantaan tulviin varautumisen. Lopulta tilanteen helpottaessa muutaman viikon kuluttua kaupunki tiedotti ja lupasi huojennusta vesilaskuihin. Tämä on tyylipuhdasta hallinnoimista, joka perustuu vanhaan tsaarinaikaiseen perinteeseen: Kaupunkilaisia pidettiin alamaisina. Kansainvälisen politiikan professori Keijo Korhonen kirjoittaa Ilkka-lehdessä, että Etelä-Arizonassa viranomaisten on pakko kohdella ihmisiä täysivaltaisina kansalaisina. Esimerkiksi Korhosen asuinkaupungin vesiyhtiö totesi, että verkostoon oli pesiytynyt e-colibakteereja. Yhtiö otti heti täyden vastuun. Jokaiseen taloon ilmoitettiin tilanteesta, ensin ovelta ovelle suullisesti, sitten tiedotteilla. Vesijohtovettä ei saanut käyttää juoma- eikä talousvetenä. Jokaiseen kotiin toimitettiin heti kaksi neljänlitran astiaa vettä. Juomavettä jaettiin koko viikon ilmaiseksi. Korhonen kirjoittaa: ”Yhtiö piti joka päivä jokaisen perheen korjaustoimien ja aikataulun tasalla. Tiedotteita jaettiin kahdesti päivässä. Yhtiön edustaja puhui päivittäin perheiden kanssa. Jos puhelimeen ei vastattu, hän käväisi ovella työajan jälkeen. ” Vesijohtolaitoksen menettelyä ohjasi palvelualttius ja pyrkimys välttää vahingonkorvausjutut. Korhonen jatkaa: ”Tapahtumasarja joka tapauksessa seurasi maan tapaa. Se kuvastaa samalla eroa alamaisyhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan välillä.” Taidapa tuo selvemmin sanoa. Milloin Riihimäen kaupunki alkaa kohdella kaupunkilaisia kansalaisina? Milloin riihimäkeläiset voivat nousta täyteen pituuteensa ja lopettaa alamaisen elämän? Valistunut veikkaus: Meneekö tähän muutama vuosikymmen vai muutama sata vuotta? Mikko Lund

Riihimäen kaupunki tiedottaa:

Tulvariski kasvaa Riihimäellä

Lumien sulaminen ja runsaat vesisateet nostavat tulvariskiä Riihimäellä. Vantaanjoen vedenkorkeus ei kuitenkaan vielä yllä tulvalukemiin.

Tämän hetken ennusteen mukaan Vantaanjoen vesi nousee lähelle tulvarajaa Riihimäellä huhtikuun 16. päivän paikkeilla. Ennuste saattaa vielä muuttua kevään etenemisen mukaan. Vantaanjoen Paloheimon mittauspisteen vesistöennustetta voi seurata osoitteessa http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2100210y/wlsanafi.html

Riihimäen kaupungin tekninen keskus on varautunut tulvaan yhdessä Riihimäen Veden kanssa. Kaupunki seuraa vedenkorkeuden muutoksia ja tiedottaa asukkaille, jos veden pinta nousee hälyttävästi.

Runsaasta vesisateesta ja lumien nopeasta sulamisesta johtuen Riihimäen jätevedenpuhdistamolla on jo jouduttu tekemään verkosto- ja laitosohituksia Vantaanjokeen. Ohituksia joudutaan valitettavasti tekemään myös myöhemmin tulva-aikana.

Pelastuslaitos kehottaa tulvaherkillä alueilla asuvia varautumaan mahdolliseen tulvaan tyhjentämällä talojen kellareita. Tulvariski on suurimmillaan vanhassa Peltosaaressa sekä Peltosaaren itäosassa Bad Segebergin puiston läheisyydessä. 

Toimintaohjeet omatoimiseen varautumiseen tulvan varalta:

• Tyhjennä omakotitalon kellari ja kerrostalon kellarikerroksen säilytystilat tavarasta.
• Tarkista viemärikaivojen kunto ja mahdollisten takaiskuventtiilien toiminta.
• Varaa tarvikkeita viemärikaivon tulppaamiseen: tiivis materiaali kaivon ritilän alle ja kannen tuenta esimerkiksi kattorakenteista.
• Oma tulvan torjunta: Jos vesi nousee kellariin, poista vettä ensisijaisesti omin välinein, esimerkiksi uppopumpulla. Varaa myös kuivausvälineeksi hyvin imevää kangasta.
• Mikäli oma tulvan torjunta ei riitä, tee ilmoitus hätänumeroon 112.

Jos Vantaanjoki tulvii Riihimäellä, seuraa viranomaisohjeita alueen tiedotusvälineistä ja kaupungin kotisivuilta www.riihimaki.fi. Lisäksi vältä liikkumista tulva-alueen välittömässä läheisyydessä.

  

Mikko Lund