Kalliit sanat ja asiaan

Kalliit sanat ja asiaan

 

Iltalehden Pikkutakki käyttää 5.4.  Kalliita sanoja

 

Pikkutakki kirjoittaa  (ks. tarkemmin http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/ ) :

"Päätä särkee monella äänestäjälläkin, kun yrittää saada selkoa vaalipuheista. Jos ennen solkattiin politiikan munkkilatinaa, niin nyt kaikki puhuvat tätä europuppua. Siinä kielessä näyttää olevan paljon ja kalliita lainasanoja. Satojen miljardien eurojen takauksista puhutaan.
Vaalien seuraajilla on käytössään kaksi tuoretta politiikan sanakirjaa. Ensimmäisen teki Jussi Lähde jo yli vuosi sitten. Tuoreempi tapaus on professori Matti Wibergin paksu sanakirja.
Mutta eivät ne pajatsoa tyhjentäneet. Tässä tiivis sanasto, josta on apua vaaliväittelyjen seuraamisessa. Esimerkiksi kestävyysvaje tarkoittaa tietysti sitä tilaa, joka iskee vartissa tv-väittelyn seuraajaan. Yksi joutuu lähtemään jääkaapille, toinen nukahtaa sohvalle. Nuorempi väki keksii jotakin parempaa tekemistä.
Arvopoliitikko = Vähintään ministerin palkan arvoinen poliitikko. Asiaa = Katsos tätä Mari Kiviniemen paidanrintamusta ja unohda jo ne Matti Vanhasen tempaukset. Kansa haluaa muutosta = Kamala vale. Kaikki vastustavat muutoksia, jos ne osuvat omalle kohdalle. Ennen oli paremmin ja huomenna on vielä huonommin kuin tänään.
Kasvojen kuluminen = Kun poliitikko on tarpeeksi monta kertaa tv-väittelyissä, ei naaman ärsyttävyyttä saa peittoon enää edes meikillä, vrt M Vanhanen ja P Lipponen. Kyllä kansa tietää = Eivät ihmiset asioista mitään tiedä, eivät he jaksa seurata monimutkaisia asioita, ihmiset äänestävät tunteella. Rempseä esiintyminen ja hyvät letkautukset ratkaisevat."

Poliittisessa keskustelussa pitäisi mennä jo asiaan

Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies Marko Junkkari kirjoitti 5.4.2011 Eurokeskustelussa pitäisi mennä jo asiaan.  Junkkari totesi, että tähän asti vaalitaistelussa on puhuttu lähinnä asian vierestä. Torstaina Ylen pääministeritentissä neljän puolueen puheenjohtajat keskittyivät tekniseen jankkaukseen euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n yksityiskohdista. Takausjärjestelmät ovat monimutkaisia. Asiaa sotkee entisestään, että ao. väittelyssä puheenjohtajat puhuivat sekaisin väliaikaisesta ja vuonna 2013 aloittavasta pysyvästä mekanismista. Televisiokuvasta saimme nähdä, että keskustelun yleisössä istunut kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) nukahti kesken väittelyn. Otaksun, että moni muukin ajatteli, että tuskin vähempää asia ei enää kiinnosta.

Poliittinen keskustelu on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, jos keskustelijat eivät tiedä asioita. Helsingin Sanomat julkaisi taannoin tutkimuksen, jonka mukaan vain 31 prosenttia vastaajista osasi luetella hallituspuolueet oikein. Jos eivät kansalaiset tiedä, niin eipä taida kansanedustajaehdokkaat, kansanedustajat ja jopa ministeritkään  tietää, kuten oli kysyttäessä A-studiossa  eduskuntavaaliehdokkailta, mitä tarkoittavat euroalueen takausrahaston lyhenteistä ERVV ja EVM.

Häkellyttävän moni istuva kansanedustaja tai ministeri ei pystynyt vastaamaan kysymyksiin.

Junkkarin mukaan Kanava- lehden päätoimittaja Ville Pernaa on ennustanut, että kevään eduskuntavaaleissa on tulossa euroalueen talouskriisin johdosta kahden blogin   - euromyönteisen ja eurokriittisen -  välinen kamppailu. Euromyönteisyyttä edustaa puhtaammillaan Jyrki Katainen ja vastapuolta Timo Soinin perussuomalaiset.

Kahtiajakoa korostaa, että kansa on myös jakaantunut lähes samansuuruisiin blokkeihin. Alma Median kyselyn mukaan euromaiden tukemista kannattaa  47 prosenttia vastaajista. Vastustajia on 41 prosenttia.

Junkkari huomauttaa varsin osuvasti, että SDP ja Keskusta saavat syyttää pitkälti itseään jäämisestä sivuraiteelle eurokeskustelussa.

 Junkkari toivoo, että jatkossa enemmän keskusteltaisiin siitä, minkälainen Suomen roolin pitäisi olla maailmassa ja EU:ssa. Puolueiden pitäisi kertoa, minkälaista EU:ta ne ajavat. Soinikin voisi selventää, mitä tarkoittaa ”vähemmällä EU:lla” ja miten he haluavat ”keventää EU:n rakenteita”.

Kaleva: Kauppa keskittyy liikaa kahdelle suurelle

Kauppa keskittyy Suomessa enenevässä määrin kahdelle suurelle ryhmälle, kirjoittaa Kaleva,  S-ryhmä ja K-ryhmä kasvattivat molemmat viime vuonna markkinaosuuttaan. Niiden hallussa on yli 77 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Vain kolmannes jää muille toimijoille. Kaksi ylivoimaisen suurta kaupparyhmittymää hallitsevat käytännössä kotitalouksien ruokaostoksia, sillä 80 prosenttia päivittäistavarakaupan myynnistä on ruokaa.

Kalevan mukaan Päivittäistavarakaupan yhdistys kehuu, että Suomessa on monipuolinen kauppaverkosto. Se pitääkin paikkansa niiden omasta näkökulmasta. Kuluttajalle vaihtoehdot ovat silti vähissä, kun markkinat jaetaan pääasiassa kahden suuren toimijan kesken.

Silti esimerkiksi Saksassa, jossa on suuret markkinat, päivittäistarvikkeet maksavat noin kolmanneksen vähemmän kuin Suomessa. Arvonlisäveron odotettavissa oleva korotus on vaarassa nostaa hintoja entisestään.

Mikko Lund