Yleiskaava on uudistettava pikaisesti

Yleiskaava on uudistettava pikaisesti

 

Yleiskaava on kaupungin kehittämisen visio ja strateginen suunnitelma, joka antaa pohjan asemakaavalle. Yleiskaavan tulee olla ajantasaisen ja johtaa kaupungin yksityiskohtaista maankäyttöä ja asemakaavasuunnittelua. Sen tulee olla mitoitusperusta myös kaupungin talouden suunnittelulle. Yleiskaava käsittää koko kaupungin alueen. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1997.Aika on ajanut yleiskaavan ohi ja on aika kaavan ajantasaistamiseen ja tiivistämiseen.

 

Riihimäen tulee katsoa esimerkkiä järkevästä toiminnasta Hyvinkäältä. Hyvinkäällä selvitettiin ensin keskustataajaman mahdollisuudet rakentamiseen, ennen kuin lähdettiin sen ulkopuolelle kaupunkirakennetta hajottamaan. Selvityksen tuloksena löytyi käyttämätöntä rakennusoikeutta 315 000 kerrosneliötä nykyisillä asemakaavoitetuilla alueilla Hyvinkään keskustaajamassa. Riihimäellä on toimittu täysin takapajuisesti. Kalmua, joka on yleiskaavan ulkopuolella, lähdettiin kaavoittamaan eikä Riihimäki ollut selvittänyt täydennysrakennusmahdollisuutta yleiskaava- alueella. Tämä kertoo suunnitelmallisuuden puutteesta, joka on mahdollista sen vuoksi, että yleiskaavaa ei ole pidetty ajantasalla eikä se ole ollut harjoitetun kaupunkipolitiikan perusta. 

Paljonkohan rakennusoikeutta löytyy Riihimäen yleiskaava- alueelta? Riihimäki on selvittänyt tyhjien tonttien määrä, mutta tyhjentävä selvitys se ei ollut. Yleiskaavan tarkistuksen ensimmäinen vaihe on tutkia ja saada selville tällaiset alueet ja inventoida käyttämätön rakennusoikeus. Ravirata ei enää sovellu ydinkeskustan sisään. Se kuten varuskunnan alue, Rautarouvan linjan alueet, Herajoki ja Korttiomäki sekä muut käyttämättömät alueet on otettava asuinkäyttöön. 

Kalmun kaavoituksella ei ole ennen kiirettä, ennen kuin yleiskaava- alueen, varuskunnan ja radanvarren käyttämättömät rakennusoikeudet on hyödynnetty. Väestönkasvu ei ole ylittänyt nykyisen kaavan mitoitusta. Yleiskaava- alueella palvelut ovat valmiina, rakentaminenkin tulee halvemmaksi kuin ulkopuolella.

Riihimäki liioittelee kasvunäkymiä ja tonttitarvetta. Uusia asukkaita koko ajan haalitaan, mutta ei huolehdita edes vanhojen asukkaiden hyvinvoinnista ja palveluista, vanhojen alueiden kaduista tai muustakaan. Tarpeita olisi paljon. 

Mitä päättäjät aikovat tehdä konkreettista keskustan ja Peltosaaren elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi? Kaupungin tulisi miettiä myös enemmänkin sitä, että alueelle tulleesta muuttoliikkeestä huolimatta, Riihimäeltä on ollut hyvin voimakas poismuutto. Mistä kenkä on puristanut? Muuttajat eivät ole viihtyneet Riihimäellä. Kritiikki on kohdistunut palveluihin, virkamiehiin ja päättäjiin.

On todella ymmärrettävä, että Riihimäellä ei ole varaa uusiin investointipoliittisiin avauksiin. Kaupungin talouden syvä kriisi ja talouden kyvyttömyys ainakin parin valtuustokauden ajan ei salli kaava- ja maapoliittisia seikkailuja. 

Uudellamaalla tapahtuva uusi kaavoitus ja rakentaminen heijastuu tänne kasvu- ja rakentamispainetta hilliten. Peiliin katsomista ja realismia täällä tarvitaan niin kaupunginjohdossa kuin kaavoituksessa.

Yleiskaava on kaupunkipolitiikan perusta ja tarvitsee ajantasaistamista. Puutuin valtuustoaloitteellani asiaan ja tekninen lautakunta vihdoin ymmärsi käynnistää yleiskaavan uudistamisen. Koko Hyri- aluetta tulisi katsoa yhtenä kaavakokonaisuutena. Seudun kuntien yhteistoimintaa tarvitaan tässäkin. 

Mikko Lund