Missä on Kanta-Hämeen maakuntajohtajan visio?

Missä on Kanta-Hämeen maakuntajohtajan visio?

 

Hämeen liiton vt. maakuntajohtaja Timo Reima puolustautui ( AP 26.1.) Tapio Eerolan kirjoitusta (AP 24.1.) vastaan. Kiitos liiton hallituksen tavoitteiden esittelystä. Mutta missä on maakuntajohtajan visio maakunnan roolista Etelä-Suomen tulevaisuuden rakennustyössä. Pyytäisin maakuntajohtajaa pohtimaan Metropoli - Suomen yhteiskunnallisen organisoitumisen uudistamisen vaikutuksia ja visioimaan, miten maakunta voisi edistää nykyisen maakunnan asukkaiden parasta tulevaisuutta. Kuntahallinto ja sen myötä aluerakenteet ovat historiallisten muutosten kynnyksellä monesta syystä.

 

On varsin ilmeistä, että Kanta- Hämeen asukaspohja, vajaa 200 000 asukasta, on liian pieni. Maakunnan kuntien menetetty kyky rahoittaa peruspalveluja ja panostaa kehitysinvestointeihin on suuri este alueen tulevan kilpailukyvyn ja kehityksen tiellä. Kuntien taloudet ovat lähes kriisissä, kolmen kaupungin taseet ylivelkaantuneita ja alijäämäisiä. Lippulaivan, Kanta- Hämeen keskussairaalan, talous on ajautunut umpikujaan, josta ei pelkillä säästöillä tai RYKS:n roolin muutoksella selvitä. Sairaalan rahoitus (alijäämät n. 15 miljoonaa euroa) pakottaa - riippumatta soteuudistuksestakin - uusiin terveyden- ja sairaanhoidon järjestelyihin maakunnassa ja kunnissa. Keskussairaalan hoidon taso on saanut valvojan - Valviiran - asettamaan uhkasakkoja ja mm. hoitovirheitä on kaksinkertainen määrä HUS:iin verraten. Ne vaativat osaltaan tähyämään maakuntarajan yli. Maakuntaliitosta ei ole apua näiden ongelmien ratkaisemiseen. On tunnustettava, että pienmaakunta on valtakunnan suurimpien Helsingin, Turun ja Tampereen maakuntakeskusten puristuksessa eikä sillä ole potentiaalia selvitä tulevista haasteista.

 

Metropolialueen selvityshenkilöiden tavoitteissa yhtenä vaihtoehtona on muodostaa metropolialueen ulkopuolisista alueista, kuten Hämeestä, Päijät- Hämeestä ja Uudestamaasta Etelä- Suomen maakunta. Onko sille vaihtoehtoja? Nykyistä edeltäneen vaalikauden maakuntahallituksen aloite maakuntahallinnon uudistukseen oli muodostaa liikenneinfrastruktuuriin pohjautuva Hki - Tre pääradan väyläverkkoon alueellisesti kiinnittyvä aluekehitysliitto. 

 

Eikö tällaisten näkökohtien pohdinnassa olisi uudelle maakuntajohtajalle ja maakuntaliitolle tulevaisuutta rakentava tehtävä, joka pitäisi ottaa kiireesti pöydälle? Nykyisen maakuntaliiton toiminnan sisältö ja alueellinen tehtävä on menneestä maailmasta, jolla ei ole "tuloskuntoa" ja on suorastaan pelkkä kustannusrasite kunnille.

 

Maakuntajohtaja viittasi kirjoituksessaan Hämeen maakuntavaltuuston linjauksiin säilyttää maakunta itsenäisenä. Vaatimus ei ole ajanmukainen eikä realistinen. Se ei tee alueesta elinvoimaista - aluekehityksen tukipaukut EU-aluekehitysrahoineen on jo ammuttu. Sen takia on turvauduttava luonnollisen kasvun strategiaan, joka merkitsee suuntautumista Etelä-Suomen aluerakenteisiin ja yhteistyötä niiden kaupunkikeskusten kanssa.

 

Maakuntajohtaja kyllä viittasi Hämeen liiton lausuntoon maakuntahallinnon sijaan muodostettavista aluekehitysliitoista. Miksi hän ollessaan Kiviniemen hallituksen strateginen soturi maakuntahallinnon uudistuksessa torjui tämän aloitteen? Se olisi ollut silloin ja on nytkin strateginen etenemissuunta rakennettaessa kansallista kilpailukykyä.

 

Mikko Lund