Muistisairaudet vaativat huomiota ja
ennaltaehkäisyä
Suomessa arvioidaan olevan 130 000 etenevää muistisairautta
sairastavaa ihmistä. Jos mukaan otetaan heidän läheisensä , sairaus koskettaa
tavalla tai toisella lähes miljoonaa ihmistä.
Väestön ikääntyessä määrät ovat
kasvussa. Ennustetaan, että vielä tämän vuosikymmenen aikana muistisairaudesta
kärsivien määrä tulee puolitoistakertaistumaan. Silloin törmämme yhä useammin
uutisiin, joissa etsitään kadonnutta vanhusta, joka kärsii muistisairaudesta.
Muistisairauteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.
Hyvään politiikkaan kuuluu, että näköpiirissä oleviin
ongelmiin varaudutaan riittävän ajoissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on
julkaissut kansallisen muistiohjelman. Sillä haastetaan kunnat ja kuntayhtymät
tarttumaan muistisairaiden määrän kasvuun. Se edellyttää hoito- ja
palvelujärjestelmään panostamista - sen kehittämistä ja
resurssointia.
Tässä on taas paikka puhua ennaltaehkäisystä ja varhaisesta
puuttumisesta. Ennaltaehkäisy tulee hyvin kannattavaksi. Jos esimerkiksi
alzheimerin taudin puhkeamista voidaan siirtää viisi vuotta pelkästään
tarttumalla taudin riskitekijöihin, sillä on merkitystä kustannusten
vähentämisessä.
Osaan riskitekijöistä voi vaikuttaa henkilökohtaisilla
valinnoilla. Liikunta, ruokavalio ja harrastukset ovat merkityksellisiä kaikkien
sairauksien ehkäisyssä ja ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Alkoholin vähentäminen on suositeltavan politiikan linja.
Runsas juominen tuhoaa aivosoluja. Alkoholiriippuvaisista joka kymmenes tulee
lopulta sairastumaan alkoholidementiaan.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti