VÄLIKYSYMYS 5/2010 vp: Tuloerojen kasvu ja verotuksen rakenne
Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Allekirjoittajina ovat kaikki oppositiopuolueet, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.
Oppositiopuolueet jättivät keskiviikkona yhteisen välikysymyksen. Siinä kysytään::
Aikooko hallitus puuttua kasvussa oleviin tuloeroihin ja antaa esityksen verotuksen rakenteen oikeudenmukaistamisesta sekä pääomaveron uudistamisesta?
Kaikki oppositiopuolueet tivaavat hallitukselta selitystä siihen, miksi se on antanut tuloerojen kasvaa ja miksi se ei ole tehnyt esitystä kiristää pääomatulojen verotusta, vaikka kummankin päähallituspuolueen puheenjohtajat ovat julkisuudessa kertoneet sitä kannattavansa.
Tällä vaalikaudella oikeistohallituksen veropolitiikka ja sen tulokset eivät toteuta hyvältä verojärjestelmältä edellytettäviä ominaisuuksia. Vuoden 1993 verouudistuksen ongelma on ollut se, että ansiotuloja on voitu siirtää kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi. Tämä on saanut jatkua, mikä on mahdollistanut tuloerojen kasvun.
Pieniä tuloja verotetaan tällä hetkellä suhteettoman ankarasti ja hallitus on koko kautensa ajan alentanut hyvätuloisten verotusta.
Tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime vuosina, OECD:n tilastojen mukaan nopeimmin teollistuneista länsimaista. Tärkein syy tähän on Ahon porvarihallituksen vuonna 1993 tekemä päätös eriyttää pääomatulo- ja ansiotulojen verotus. Huhtikuussa 2010 Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD varoitti eriarvoisuuden kasvusta Suomessa. Tuloerojen kasvu uhkaa pohjoismaista hyvinvointimallia, johon liitetään laaja sosiaaliturva, kattavat julkiset palvelut ja pienet tuloerot.
Pääomatulon veroprosentti on nykyään vain 28 prosenttia ja se toimii kannustimena siirtää ansiotuloja pääomatuloiksi.
Oppositio kaipaa myös ratkaisuja siihen, että progressiivisten verojen osuus on keventynyt samaan aikaan, kun kunnallis- ja energiaverot ovat kiristyneet.
Tampereen kansantaloustieteen professori Matti Tuomolan mukaan tuloerojen kasvuun on pääasiassa kolme syytä: (Demari 24.1.2011)
1. Pääomatuloverotus irrotettiin muusta tuloverosta vuonna 1993. ”Selkein valuvika oli, että ylimmän marginaalituloveron ja pääomatuloveroasteen välille tuli huikea kuilu.”
2. Vuonna 2005 luovuttiin yhtiöverohyvitysjärjestelmästä. Silloin kompensaationa tehtiin listaamattomille yrityksille järjestely, jossa yhdeksän prosenttia nettovarallisuudesta oli verovapaata 90 000 euroon asti. Järjestely on houkutellut monia yrityksiä osake- ja arvopaperisijoituksiin. Tällä on vaikutusta mm. työllisyyteen.
3. 1990- luvusta lähtien vallalla on ollut valtiovarainministeriön lempilapsi, ansiotuloverotuksen tasainen alentaminen läpi koko asteikon. Se on edistänyt tuloerojen kasvua voimakkaasti.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma arvioi, että verotus on ajanut Suomea kahteen kastiin vaarallisella tavalla. Se näkyy terveyseroissa, toimeentuloeroissa, asuinalueen ja koulun valinnoissa. Olemme hyvin lähellä amerikkalaista tietä, jos jotakin ei tehdä, sanoo Eero Heinäluoma.
Riihimäki on Kanta- Hämeen väkivaltaisin kunta
Radio Hämeen mukaan Riihimäki on Kanta- Hämeen väkivaltaisin kunta. Viime vuoden rikostilastojen mukaan poliisin tietoon tuli Riihimäellä reilusti yli kaksi sataa henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Asukaslukuun suhteutettuna Riihimäen väkivaltari- kosten määrä on selvästi maakunnan suurin.
Mikko Lund
1 kommentti:
Harmaa talous kannattaa: Isot voitot vastaan pieni kiinnijäämisen riski ja lievät rangaistukset
TUULA KÄRKI KU 27.1.2011
Arviolta joka kahdeskymmenes harmaan talouden tapaus jää kiinni. Kiinni jäätyään tekijä saa rikoksestaan lievän rangaistuksen. Taloudellinen hyöty sen sijaan on valtava harmaalla alueella toimittaessa.
– Siksi jopa järjestäytynyt rikollisuus ryhmittyy yhä voimakkaammin harmaaseen talouteen, eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd.) sanoi keskiviikkona.
– Se voi olla nopeimmin kasvava rikollisuuden ketju.
Vähintään kymmenen miljardia euroa
Harmaa talous maksaa Suomelle 10 – 14 miljardia euroa vuodessa. Hyvä vertailusumma on Suomen valtion budjetin loppusumma, joka on tälle vuodelle 50,5 miljardia euroa. Verotuloja valtio menettää vuodessa 4 – 5 miljardia euroa harmaan talouden vuoksi.
Tuoreen arvion mukaan harmaan talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 6,9 prosenttia. Luvut ovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämästä tutkimuksesta Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Harmaan talouden asiantuntijan, tutkimusjohtaja Markku Hirvosen johdolla tehty selvitys julkistettiin keskiviikkona. Se on laatuaan laajin Suomessa.
Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Kansainvälisesti tunnetuin harmaan talouden tutkija Friedrich Schneider on arvioinut, että Suomessa vilunkibisneksen suuruus olisi jopa 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee euroissa yli 30 miljardia.
Harmaalla taloudella tarkoitetaan yleensä sinänsä laillista yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja.
Siitä puhutaan Suomessa erityisesti rakennusalan, hotelli- ja ravintola-alan ja kuljetusbisneksen yhteydessä. Sitä löytyy kuitenkin miltä tahansa alalta. Hyvä tunnusmerkki on se, että ostoksesta, oli se sitten palvelu tai tavara, ei saa kuittia.
Hallitusohjelmaan
Valiokunta teki tutkimuksen pohjalta harmaan talouden katvealueista mietinnön, jossa se esittää 25 toimintaohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi. Ajatus on saada ne huhtikuun eduskuntavaaleja seuraavaan hallitusohjelmaan.
Tarjolla on 25 keinoa, joilla säästää yhteiskunnan rahoja. Niitä ovat muiden muassa valvonnan tehostaminen sekä talousrikoksista annettavien rangaistusten koventaminen.
Tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan.
– Tässä taloudellisessa tilanteessa se on erityisen tärkeää, Ahde sanoi. Hän viittasi lamaan ja valtion talousarvion runsaan kahdeksan miljardin euron alijäämään, joka nyt hoidetaan velanotolla.
– Kysymys ei ole pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epäreiluista kilpailuolosuhteista yritysten välillä, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, veromoraalin ja oikeusjärjestelmän yleisestä heikkenemisestä sekä hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion kriisistä.
Laajaa ohjelmaa tarvitaan, koska kyseessä on laaja, jatkuvasti muotoaan muuttava ongelma. Toimintatavat ja tekijät vaihtuvat.
Kannattavaa torjuntaa
Valiokunta nostaisi kiinnijäämisriskiä panostamalla lisää resursseja koko harmaan talouden torjuntaketjulle esitutkinnasta ulosottoon.
– Tutkimusten mukaan harmaan talouden torjunnan viranomaiskustannukset maksavat itsensä takaisin, Ahde totesi.
Keinoja on: nykyistä helpommasta viranomaistietojen vaihdosta ja rekisteritietojen saattamisesta ajantasalle ravintoloiden tyyppihyväksyttyihin kassakoneisiin ja rakennustyömaiden veronumerolliseen tunnistekortteihin.
Myös rangaistuksia esitetään kovennettavaksi. Lisäksi valiokunta listaa ison joukon muita toimenpiteitä, joilla viranomaiset pääsisivät kiinni harmaaseen talouteen. Niitä on verovalvonnasta talousrikosten oikeusprosessien lyhentämiseen.
Tarkastusvaliokunnan harmaata taloutta koskeva mietintö käsitellään eduskunnan täysistunnossa 3. helmikuuta.
Lähetä kommentti