Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) saa syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta

Kansanedustaja Ilkka Kanerva  (kok) saa syytteen

törkeästä lahjuksen ottamisesta

Syytteiden nostamisesta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Syytettä ajaa valtionsyyttäjä Jukka Rappe.

Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) saa syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta. Törkeästä lahjuksen antamisesta syytetään toimitusjohtaja Kyösti Kakkosta, liikemies Toivo Sukaria sekä Nova-yhtiöiden entisiä johtajia Arto Merisaloa ja Tapani Yli-Saunamäkeä. 

Kanervan epäillään saaneen yli 50000 euron arvosta etuja suuria kauppakeskuksia Varsinais-Suomeen suunnitelleilta yhtiöiltä. Varsinais-Suomen liitossa toiminut Kanerva olisi voinut vaikuttaa kauppakeskusten sijoittumiseen.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Heidän mukaansa kyse on ollut sallitusta poliittisen toiminnan tukemisesta.

Kokoomuksen puheenjohtaja jyrki Katainen ilmoitti, että Kanerva voi asettautua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Asia ei ole näin yksinkertainen. Helsingin Sanomat huomauttaa. että jos Kanera valittaisiin eduskuntaan, hänellä  olisi seuraavan vaalikauden lopussa 40 kansanedustajavuotta. Miten käy Kanervan  ja laajemmin kokoomuksen kannatukselle? Kysymys on lopulta siitä, luottavatko varsinaissuomalaiset äänesrtäjät enää Kanervaan.

Joka tapauksessa Kanervan  moka vaikuttaa vaalitulokseen.

Kepulla vaikeaa

 

Olen esittänyt  kysymyksen, mikä vaikutus entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) toimien tutkimisella   on keskustan kannatukseen tulevissa eduskuntavaaleissa. Keskustan kannattajien äänestysvarmuus  oli laskenut  peräti 13 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Se oli suurin muutos suurissa puolueissa. 

Ei ihme, että keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemellä  on silmin nähden vaikeaa. Hänellä on niin vaikeaa, ettei edes omaa sanottavaa tahdo löytyä. Pääministeri tyytyy toistelemaan Jutta Urpilaisen ajatuksia. Demarin päätoimittaja huomauttaa tuskaisena, että Kiviniemeä ei erota demareista enää kuin valheenpaljastin. Joka tapauksessa on selvää, että keskusta pyrkii hallituksen rytmin vaihdokseen. Politiikassa on iso muutos, ettei tehdä mitään, siihen että joka päivä kerrotaan, mitä seuraavassa hallituksessa aiotaan tehdä.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja  Jouko Skinnari  (sd)                           ihmettelee vihreiden yksityistämisintoa

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd.) pitää outona vihreiden halukkuutta valtion omistusten myyntiin Destiassa ja Altiassa. Hänen mukaansa varsinkin Destia on niin strateginen toimija, että sen myynti saattaisi johtaa pahoihin ongelmiin tieverkon ylläpidossa ja parantamisessa.

– Ajatus yhtiöiden myynnistä kertookin enemmän hallituskipeän vihreiden yksityistämisinnosta. Taustalla lienee pyrkimys edistää yksityisten yritysten marssia yhteiskunnan infrahankkeiden toteuttajaksi, Skinnari arvioi. Demarissa.

Skinnari huomauttaa, että oikeistohallituksen kaudella infrarahat ovat jatkuvasti olleet alimitoitettuja jo peruskorjaustarpeisiinkin nähden. Hän muistuttaa, että valtiotalouden vaje ja suuri lainan määrä on syntynyt oikeistohallituksen halusta alentaa veroja. 

 Hallituspuolue vihreät haluaa rakentaa uutta Suomea myymällä valtion omaisuutta. Saadut tulot vihreät käyttäisi raiteiden ja laajakaistan rakentamiseen. Oikeusministeri Tuija Brax kuvasi uuden luomiseksi sitä, että valtion omaisuutta myydään infrastruktuurin rakentamiseksi. Brax varoitti, että kuuden miljardin kestävyysvaje ei ole ainoa rahareikä, vaan rahaa tarvitaan nimenomaan infrastruktuurin rahoitukseen.

Mitä tutkimus sanoo suomalaisten hyvinvoinnista? 

Olen viimeksi lukenut  Marja Vaaraman, Pasi Moision ja  Sakari Karvosen  teokseen  Hyvinvointipolitiikka 2010 – luvulla. Suomalaisten hyvinvointi 2010.

Marja Vaarama, Pasi Moisio & Sakari Karvonen

Hyvinvointipolitiikka

2010-luvulla

Suomalaisten hyvinvointi 2010

Suomalaisten hyvinvointi lisääntynyt

mutta eriarvoisuus jatkanut kasvuaan

Suosittelen luettavaksi tätä kirjaa, jonka tavoitteena on ollut tuottaa mahdollisimman ajankohtaista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointieroista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä palvelujen tarpeesta. Kirja jatkaa vuodesta 2002 määrävuosin toteutettujen Suomalaisten hyvinvointi -tutkimusten sarjaa, ja mahdollistaa siten myös vertailun aiempien  tuloksiin.

Kirjan keskeinen tulos on, että suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkaneet myönteistä kehitystään, mutta samalla sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus terveydessä ja hyvinvoinnissa on lisääntynyt. Tämä eriarvoisuus heijastuu myös terveyspalvelujen käytössä ja vanhusten hoivapalveluissa koettuina puutteina.

Valtaosa väestöstä haluaisi kehittää sosiaaliturvaa ja palveluja niin, että niiden taso olisi riittävä takaamaan kohtuullisen toimeentulon ja riittävät palvelut.

Enemmistö kannattaa julkista vastuuta ja sen täydentämistä kumppanuudella yksityisen sektorin kanssa, ja on valmis korottamaan veroja sosiaaliturvan ja palvelujen turvaamiseksi.

On hälyttävä tulos, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat jatkuvasti kasvaneet kuluneen viidentoista vuoden aikana. Korkealla pysyvä työttömyys on tämän kehityksen tärkein selittäjä, ja toinen on 1990-luvun laman jälkeen toteutettu perus- ja vähimmäisturvan jäädyttäminen. Vaikka etuuksien tasoa on sittemmin nostettu, se on silti jäänyt jälkeen noin 20–30 prosenttia yleisestä ansiokehityksestä. Tämän politiikan seurauksena köyhyys on kasvanut etenkin työttömien ja

vähimmäisturvan varassa olevien keskuudessa, ja toimeentulo-ongelmat ja kulutuksesta tinkiminen ovat pysyneet korkealla tasolla.

Lapsiperheillä työmarkkina-asema, koulutus, lapsiluku ja lasten ikä ovat yhteydessä toimeentulo-ongelmiin: suurin toimeentulo-ongelmien riski on työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla.

Huolestuttavaa on alle kouluikäisten lasten perheiden toimeentulo-ongelmien yleistyminen 2000-luvulla. Lapsiköyhyys onkin lisääntynyt voimakkaasti, ja siinä suhteessa on palattu 1970-luvun tasolle. Tämä ei ole sosiaalisesti kestävää hyvinvointipolitiikkaa, joten lapsiperheiden tuen parantamiselle on selkeä tarve.

Mikko Lund