maanantai 3. marraskuuta 2014

Puolueimagot ovat yhteydessä puoluekannatukseen

Puolueimagot ovat yhteydessä puoluekannatukseen

 


Kansalaisten käsityksiä puolueista on tutkittu. Kokoomusta pidetään  puolueista ylimielisimpänä. Perussuomalaiset ja SDP saavat myös vahvoja kielteisiä lausumia. Parasta imagoa kantaa keskusta.Puolueet valmistautuvat  tuleviin eduskuntavaaleihin. Poliitikkojen suurin huoli on oma ja puolueen kannatus. Kansalaisten huoli ja hätä  toimeentulosta, tulevaisuudesta ja maan tilasta ei välity puoluekoneille. Tästä ei hyvää seuraa.

 
Ylimielisyys koetaan hyvin kielteisenä. Se  merkitsee, että poliitikko tai puolue ei välitä  kansalaisten mielipiteistä. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin  nyt, keskusta olisi ylivoimaisesti suurin. Keskusta on repäissyt selvän eron kokoomukseen tuoreimmassa Ylen puoluegallupissa. Keskustaa äänestäisi 25,5 prosenttia ja kokoomusta 19,2 prosenttia. Keskusta on noussut peräti  2,2 prosenttiyksikköä ja kokoomus taantunut yhden prosenttiyksikön. SDP:lle mittaus antaa 15,2 prosentin ja perussuomalaisille 15,1 prosentin kannatuksen.’
 
 
Ainahan on ollut niin, että oppositio on paikka kasvattaa kannatusta. Hallitustyö ja ainaiset ikävät päätökset  kuluttavat kannatusta. Ja vastuun kantaminen ei ole aina helppoa ja se tuntuu kannatuksessa.
 
Paljossa koetaan, että  eivät puolueet kuitenkaan ole kiinnostuneita kansalaisten mielipiteistä. Puolueet ovat kiinnostuneita vain äänistä. Tutkimus puolueiden imagoista selittää yllättävän pitkälle puoluekannatusta mittaavien tutkimusten tuloksia.
 
Kokoomuksen  puheenjohtaja ja pääministeri  Alexander Stubb  kerää hyvin kielteisen  julkikuvan. Puolueeseen liitetään määritelmiä ”kansalaisten etujen vastainen toiminta” ja ”luottamuksen puute”. Peräti 60 prosenttia kansalaisista ajattelee, että kokoomus on toiminnassaan ylimielinen.
Perussuomalaisia pidetään toiseksi ylimielisimpänä puolueena. Kansalaisista 32 prosenttia on tätä mieltä.
SDP saa  kielteisiä lausumia, kuten ”taitamaton johto”. 
Keskustaa arvioidaan ilmaisuin ”järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat” sekä ”vetovoimainen johto”.
 
Maininta johdosta lieneekin keskeisimpiä tekijöitä keskustan suosiossa ja mielikuvissa. Puheenjohtaja Juha Sipilä koetaan toisenlaiseksi poliitikoksi.  Sipilä on tullut politiikan ulkopuolelta  ja siellä myös menestynyt. Muut puoluejohtajat eivät kykene esittämään vastaavaa.
 

Mikko Lund

 

 

 

 

Ei kommentteja: