Ministeri Henna Virkkusella (kok) iso ongelma

Ministeri Henna Virkkusella (kok) ISO  ONGELMA

 

 

Poliittinen ohjaus on joskus yhtä vaikeaa kuin narulla työntäminen. Hallitus ja erityisesti kuntaministeri Henna Virkkunen ovat saaneet kokea sen hyvin  henkilökohtaisesti. Kuntauudistuksen kokoon juokseminen on vaikea ja vaativa tehtävä. Ministeri Virkkunen on tyytymätön ministeriöiden ehdotuksiin tai niiden puuttumiseen siitä, miten kunnilta voisi vähentää tehtäviä tai velvoitteita miljardin euron edestä.

 

Virkkusen mukaan ministeriöiden olisi pitänyt esittää vähennettäväksi lakisääteisiä tehtäviä ja niiden perusteella annettuja velvoitteita.
"Kunnilla on yli 550 lakisääteistä tehtävää. Ajattelin, että siellä olisi jotain, mistä voitaisiin luopua", ministeri valittelee  Helsingin Sanomissa.
Ministeriöt toimittivat perjantaiset ehdotuksensa sen jälkeen, kun edelliset ehdotukset oli katsottu hallituksessa riittämättömiksi.

Todella käsittämätöntä venyttelyä ja suoranaista kurittomuutta ministeriöiltä ja niiden virkamiehiltä, mutta myös hallitukselta,  joka ei näytä pitävän järjestystä maassa.  Ministeriöitä  koskee hallinnon lainalaisuus ja virantoimitusvelvollisuus. Kun hallitus antaa tehtävän, se on ministeriöissä täytettävä parhaan ymmärryksen mukaan. Siihen ei ole sen ylitse menevää harkintavaltaa.

Mitä hallitus aikoo tehdä tämän jälkeen? Ministeriöt eivät toteuttaneet selvää  virkamääräystä. Miten kunnilta voisi vähentää lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita? Ehdotuksia tuli niukasti. Ei kai hallitus aio tätä sivuuttaa.  Eikö tässä ole paikka jo ihan kurinpitotoimille?

Hallitus on asiassa ratkaisijan paikalla. Tehtäväksiannon  suorittamisen laiminlyönti on  kurittomuutta. Mutta asia tuo esiin myös paljossa ministeriöiden epäonnistumisen virkamiesten rekrytoinnissa. Ministeriöissä ei ole virkamiehiä, jotka tietäisivät, mikä on kunta ja mitä ne tekevät. Rekrytoinnissa on saatu teoriaherroja tai naisia, mutta hyvin harvalla on kuntakokemusta. Muistan kuinka maaherra Risto Tainio niin monessa yhteydessä kiinnitti huomiota ministeriöiden virkamiehiin, jotka eivät ymmärtäneet valtion aluehallintoa ja  kuntalaitosta. Mitä enemmän olen tavannut ministeriöiden virkamiehiä, sitä vakuuttuneempi olen edelleen  asiasta ja lämmöllä muistan  entistä esimiestäni, jolla oli oivallusta ja ymmärrys paikallaan.

Kysymys taitaa siis lopulta olla klassisesta virkamiesten osaamattomuudesta. Jos ei ole koskaan virkatoimissa  edes käynyt kunnassa, miten siinä nimeää jonkun tehtävän lopetettavaksi. Tässä mielessä hallitus on arvioinut  tehtäväksi antamisen   väärin. Sokea kanakin osaisi  ehkä  paremmin nokkia lopetettavat tehtävät kuin ministeriöiden virkamiehet.

Helsingin Sanomien  tietojen  mukaan suurimmat karsintapaineet ovat sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM), koska sen alalla on myös eniten kuntien menoja.
STM:n esityksessä on yksi euromääräisesti merkittävä esitys. Ministeriön mukaan laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuuden vähentäminen 4,3 prosentista 2 prosenttiin voisi hillitä kustannusten nousua jopa 340 miljoonalla eurolla.
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan ehdotuksen ydinajatus on, että laitoshoidossa ja vuodeosastoilla on tällä hetkellä vanhuksia, jotka voisivat olla myös muualla.Tarkoitus ei ole siirtää vanhuksia laitoksista heitteille, vaan kevyempiin palveluihin.
Ehdotuksessa ei varsinaisesti ole kyse tehtävien vähentämisestä, vaan niiden hoitamisesta toisin kuin nyt.
"On ihan hyödyllistä käydä läpi näitä tehtäviä, mutta ei tämä ole se tapa, jolla säästöjä saadaan", sanoo Sillanaukee.

Kansliapäällikönkin lausuntoon viitaten asiassa ei voi sivuuttaa politiikkaa, kun arvioidaan, mistä tehtävän suorittamisen epäonnistuminen johtuu. Keskustan ollessa hallituksessa eri ministeriöihin nimitettiin paljon keskustalaisia virkamiehiä. On ilmeistä, että keskustalaiset  eivät ole varsin innostuneita toteuttamaan hallituksen päämääriä. Tämä on hyvin arka asia, jota  tuskin kovin halukkaasti myönnetään.Helsingin Sanomatkin  myöntää ministeriöiden ajattelevan, että hallituksen  esitys on väärin asetettu.

STM:n ohella toinen merkittävä ministeriö kuntamenoissa on opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka kahden liuskan mittaisessa vastauksessa vain viitataan sen ensimmäisellä kierroksella tekemään esitykseen koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuun siirtämisestä valtiolle.

Säästöjen löytäminen on välttämätöntä. Kuntaliiton  pelaaminen  oli alle tyylipisteiden. Ministeriö pyysi  kuntaliitolta apua, mutta  kuntien etujärjestö ilmoitti, ettei se osallistu peliin.  Että sillä tavalla! Ihmettelen tavattomasti, mihin tätä järjestöä todella tarvitaan.

Tehtävien karsimisella etsittävän miljardin lisäksi hallitus yrittää löytää kunnista toisen miljardin esimerkiksi tuottavuutta parantamalla.

Ministeri Virkkunen ja hallitus joutuvat  tässä työssä  pakosti valinnan eteen. Valtion velka on lähes 100  miljardia euroa. Säästöjen  kokoon juokseminen  on välttämätöntä  ja vaatii  konkreettisia päätöksiä.

Tiukentaako poliittista ohjausta ministeriöihin ja ottaa käyttöön tarvittaessa kurinpitotoimet? 

Jatkaako karsittavien tehtävien etsintää ja antaa tehtävän valtiovarainministeriön virkamiehille?  Sieltä leikkauslista viimein löytynee!

Vai luopuuko  miljardin säästötarpeen etsimisestä kunnista ja myöntää epäonnistumisen?

Viimeinen vaihtoehto  olisi  askel  kohti hallitsematonta kehitystä, joka samalla edelleen kaventaisi hallituksen valinnan mahdollisuuksia!

Mikko Lund