Kriisikuntakriteeristö täyttymässä Riihimäellä – tilikikkailu ei pelasta!

Kriisikuntakriteeristö täyttymässä Riihimäellä – tilikikkailu ei pelasta!

 

Valtuutettu Pertti Mäkelä (kok) (AP 31.8.) valtuutettuna on tietenkin asianosainen ja tiliammattilainen kuvatessaan kirjoituksessaan kaupungin talouden arkitodellisuutta. Hän avaa tärkeää asiaa, mutta istuu vaikutusvaltaisena tarkastuslautakunnan puheenjohtaja liiaksi sivustakatsojan roolissa. Näkemykset ja johtopäätökset koskettavat luottamustehtävään kuuluvaa arviointi- ja toimintavelvollisuutta. Valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä luen puheenvuoroa kriittisenä ja arvioin oman näkemykseni valossa siinä esitettyä.

Kaupungin talouden vinosta kehityksestä on käyty julkista keskustelua jo pari valtuustokautta. Olen kokenut itseni ”huutavana äänenä  korvessa”, kun olen ollut julkisesti huolestunut talouden suunnasta ja kaupungin tilinpitokäytännöstä! Tarkastuslautakunnan toiminnalle on hyväksi, ettei julkisuudessa synny perustelemattomia käsityksiä sen paremmin menneestä kehityksestä kuin tulevista talouden näkymistä.

Olen paljolti samaa mieltä Mäkelän esittämien mielipiteiden kanssa, mutta toivoisin puheenvuoron vielä syventyvän tarkemmin kestävyysvajeen laskutapaan. Kysynkin, miten Mäkelä on päätynyt laskelmaan 2 -5 miljoonan vajeesta? Minusta se on pahasti alimitoitettu arvio! Hänen osaamisensa tiliammattilaisena voisi samalla avata kaupungin konsernitalouden piiriin piilotetut ”tuulen tuomat tulot” ja niiden aikaansaamat tulosparannukset. Tilinpäätösten antama kuva talouden tilasta ei kerro koko totuutta kaupungin kyvystä rahoittaa kuntalaisten tulevat palvelutarpeet. Tilinpidon ”tempuilla” on mielestäni luotu väärää kuvaa talouden tilasta. On vältelty kriisikuntakriteereiden seinään törmäämistä. Vielä kuudesta yksi/kaksi puuttuu!

Vuodesta 2010 lukien kaupungin tilinpäätöstä on alipoistoilla rukattu ja jouduttu KHO:n päätöksen johdosta menoja lisäämään ja tulosta heikentämään yhteensä n. 6 miljoonaa. Poistoja on kiistanalisesti alennettu vielä vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuoteen 2010 verrattuna n. 10 miljoonaa euroa. Saapa nähdä, mikä on hallinto- oikeuden tuomilauselma tästä tilikikkailusta !

Mäkelän asiantuntijan puheenvuorossa tulee päivänvaloon lisäksi taloudenpidon ”sisäpiirisalaisuudet”,  tasekikkailut tytäryhtiöiden kanssa. Ne ovat lisiä tulosmanipuloinnin keinovalikoimassa. On kaiketi myyty taseomaisuutta tyttärelle tasearvoa kalliimmalla ja velat pantu sen piikkiin? Tuulen tuomilla tuloilla kaupungin tilinpäätösten tulosparannukset ovat ns. tyhjän päällä, vailla tuiki tärkeää rahoitusvaikutusta. Kiintoisaa olisi kaupunkilaisten saada tietää näistä kikkailuista aiheutuva talouden kupla. Päättäjien itsepetosta ja investointien olematonta omarahoitusta on harrastettu jo parin valtuustokautta. Epäterveen taloudenpidon seuraukset ovat vailla poliittista rehellisyyttä ja tietoista maksatusta tulevilla sukupolvilla!  Mihin veroprosenttiin päättäjien sielu vielä sietääkään kansalaisten ”osuusmaksun” hilata tekemättä radiaaleja menoleikkauksia ja pidättymistä ei välttämättömistä investoinneista?

Minusta velkojen kuoletuskin on kestävyysvajetta? Menojen ja tulojen tasapainon saavuttaminen vaatii kohtuullisen velkatason saavuttamista (nykyisen n. 100 miljoonan euron velan puolittamista), Erotuksen on oltava  vähintään 6 miljoonaa ylijäämäinen vuosittain ainakin parin seuraavan valtuustokauden aikana. Luen kestävyysvajeeseen vielä kuntayhtymien velat (Keskussairaala ja Terveyskeskus). Niistä lankeaa n. 10 miljoonaa kaupungin taseen rasitukseksi. Ehkä arkitodellisuudessa olemme ihan poliittisen mahdottomuuden edessä yksistään velkasalkusta johtuen. Eikö siitä ja talouden kuplista johtuen tarve  ole politiikassa keskittyä kansalaisten kannalta tärkeimpään? Kuntauudistus tulisi ottaa vakavasti uuden ja taloudeltaan terveen ja elinvoimaisen  kunnan rakentamiseksi  Hyvinkään ja Riihimäen seudulle!

Mikko Lund