Yritykset muuttavat Baltiaan

Yritykset muuttavat Baltiaan

 

Olisiko asialle jotakin tehtävissä?

 

 

 

Suomen ongelmana on ollut yhä useammin yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn heikkous. Yritykset ovat äänestäneet jaloillaan ja muuttaneet maasta. Viro on naapurimaa, joka vetää yrityksiä. Parhaillaan 4000 suomalaisyritystä toimii  massa ja yhtä monta harkitsee toimintojen siirtämistä maahan. Monen  päätöksenteon taustana on laskelmat kilpailukyvystä: Kustannustaso Suomessa ja Virossa selittää ryntäyksen Viroon. Maan hallituskin on tiedostanut ongelman ja yrittää tehdä asiassa parhaansa. Paljon asiassa onkin tehtävää.

 

Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi kävi toukokuussa savolaisen yritysjoukon kanssa Baltiassa ja kertoo kokemuksistaan Savon Sanomissa. Muutama näkökohta häneltä. Huhtiniemi kirjoittaa:

 

 “Erityisesti silmään pistää Viron etumatka julkisen sektorin sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä.

Suomessa on omat sähköiset järjestelmänsä eri hallinnonaloille, maakunnille ja kunnille. Jokaisen viraston tarpeet ovat jostain syystä niin erityiset, että kaikille pitää kehittää ihan oma järjestelmänsä. Ne eivät luonnollisestikaan keskustele keskenään, jolloin samoja tietoja kootaan ja päivitetään eri paikoissa yhä uudelleen ja uudelleen.
Virossa sen sijaan kaikki julkisten toimijoiden hallussa oleva tieto on samassa järjestelmässä. Ihan riippumatta siitä, onko kyse terveydestä, koulutuksesta, luvista tai vaikka poliisiasioista, kaikki tieto on saatavilla yhden järjestelmän kautta.

Digitaalisesti hoituu myös äänestäminen, luonnollisesti mistä päin maailmaa tahansa. Samoin allekirjoitukset ovat sähköistyneet, mikä vapauttaa ihmiset hoitamaan asioitaan milloin vain, mistä vain.
Hienoa on myös asennoituminen tiedon omistajuuteen. Kaikki kansalaisesta koottu tieto on henkilökohtaisesti ja tietoturvallisesti saatavilla sähköisen ID-kortin kautta. Kukin voi itse valvoa, mitä tietoja hänestä on tallennettu, ketkä viranomaiset niitä tarkastelevat ja milloin.

Suomessa asia on kutakuinkin päinvastoin. Meistä jokaisesta kootut tiedot ovat lukuisten eri viranomaisten takana ja kansalaisen on erikseen pyydettävä pääsyä omiin tietoihinsa. Lähestymistapa on jokseenkin menneestä maailmasta.
On selvää, että tehokas ja kokonaisvaltainen sähköinen järjestelmä keventää julkisen sektorin hallintotaakkaa ja siten pienentää suoraan julkisen sektorin kustannuksia. Tämä lienee yksi konkreettisista ratkaisuista Viron kevyemmän verotuksen taustalla.

Virossa ja Latviassa huomiota kiinnittää ylipäänsä yhteiskunnan dynaamisuus. Molemmat maat sukelsivat vuonna 2009 syvälle. Sukellusta seurasi nopeasti isoja muutoksia ja maat palasivat hämmästyttävän ripeästi kasvu-uralle.
Kummankin verotusmalli on selkeä ja kevyt. Mallit kannustavat työntekoon ja yrittämiseen. Yrityksiä kannustetaan kasvuun.

Pari esimerkkiä:
Latviassa on tarjolla pienimmille mikroyrityksille 9 prosentin tasavero, joka maksetaan voiton sijaan yrityksen liikevaihdosta. Se pitää sisällään kattavasti yrityksen julkiset maksut, jopa työntekijöiden tuloveron. Vero maksetaan yhdelle tilille ja viranomaiset huolehtivat sen jyvittämisestä eri tahoille. Helppoa ja yksinkertaista.
Virossa puolestaan yhteisöveroa maksetaan vain jaetusta osingosta ja muusta voitonjaosta. Veroa ei makseta siitä osasta yrityksen voittoa, joka jätetään yritykseen. Malli kannustaa investointeihin ja ohjaa kasvun työpaikkoineen tehokkaasti maan sisälle.

Palkkataso herätti runsaasti mietteitä Baltian matkalla olleessa seurueessamme. Yksi mahdollinen johtopäätös on, että Baltiassa syntynyt kasvu on toistaiseksi vaurastuttanut harvoja, mutta asetelmat laajempaan hyvinvointiin ovat otolliset.
Suomessa sen sijaan useat nauttivat nykyisestä hyvinvoinnista. Asetelmat puolestaan ovat sen suuntaiset, että hyvinvoinnin taso ja laajuus ovat vaarassa laskea.
Herää kysymys, kuinka kestävällä pohjalla Suomen hyvinvointi pidemmällä tähtäimellä on. “

Olen kymmenen vuotta vetänyt  paikallista Viro- yhdistystä ja yhteistyötä. Jo viisi vuotta toiminta on suuntautunut Viron ohella Latviaan ja Liettuaan. Olemme mielenkiinnolla seuranneet näiden maiden voimakasta kehitystä. Kokemusteni pohjalta olen hyvin paljon Silja Huhtiniemen kanssa samaa mieltä.

Minulla ei ole Huhtiniemen johtopäätöksiin  mitään lisättävää! Olen sitä mieltä, että kysymyksiin pitäisi vain löytää vastaukset täällä Suomessa.

Mikko Lund