Itsensä nostaminen tukasta ei ole
mahdollista kuin saduissa
Oulun yliopiston rakennusopin professori
Jouni Koiso-Kanttila esitti Kalevassa todella tärkeän kysymyksen: Miten
rakennusten energiankulutuksen voi teknisin ratkaisuin pudottaa lähelle nollaa
niin, että talo on vielä terveellinen asukkailleen?
Koiso-Kanttila on huolestunut nollaenergiataloista, jossa rakennus tuottaa ja kuluttaa energiaa vuoden aikana yhtä paljon.
Olennainen kysymys on Koiso-Kanttilan huoli siitä, että nollaenergia-rakennusten eristeiden vahvistaminen ja vaipan tiiviyden lisäys jättävät rakennuksen sisään kosteutta ja sen myötä homeongelmien ainekset. Voiko nollaenergiatalosta lopulta tulla vuosien myötä homepesä?
Kiitos Jouni Koiso- Kanttilalle todella olennaisten kysymysten esittämisestä!
Matala- tai nollaenergiataloja voidaan toteuttaa erilaisia keinoja käyttäen. Niitä on lähdetty suunnittelemaan ja toteuttamaan tarpeesta vähentää energiankulutusta. Lisäksi voidaan hyödyntää maalämpöä, aurinkopaneeleja, tuulivoimaa ja maalämpöpumppuja. Esillä on myös yhä tiiviimpi rakentaminen.
Koiso-Kanttilan näkemys ja esiintyminen ansaitsee kiitokset siitä, että hän rohkenee sanoa, ettei matalaenergiataloihin siirtyminen ole Suomessa aina järkevää. Riskit ovat kerta kaikkiaan liian suuret.
Näyttöä on siitä, että rakennusten kosteus- ja homevauriot lisäävät ihmisten riskiä saada hengitystieoireita, hengitystieinfektioita ja astmaoireiden pahenemista. On jonkin verran näyttöä homeen vaikutuksesta allergisen nuhan ja astman puhkeamiseen. Homeongelma on todettu suureksi terveyshaitaksi, johon on pyritty löytämään ratkaisuja ja ohjeistusta.
Koiso-Kanttila on huolestunut nollaenergiataloista, jossa rakennus tuottaa ja kuluttaa energiaa vuoden aikana yhtä paljon.
Olennainen kysymys on Koiso-Kanttilan huoli siitä, että nollaenergia-rakennusten eristeiden vahvistaminen ja vaipan tiiviyden lisäys jättävät rakennuksen sisään kosteutta ja sen myötä homeongelmien ainekset. Voiko nollaenergiatalosta lopulta tulla vuosien myötä homepesä?
Kiitos Jouni Koiso- Kanttilalle todella olennaisten kysymysten esittämisestä!
Matala- tai nollaenergiataloja voidaan toteuttaa erilaisia keinoja käyttäen. Niitä on lähdetty suunnittelemaan ja toteuttamaan tarpeesta vähentää energiankulutusta. Lisäksi voidaan hyödyntää maalämpöä, aurinkopaneeleja, tuulivoimaa ja maalämpöpumppuja. Esillä on myös yhä tiiviimpi rakentaminen.
Koiso-Kanttilan näkemys ja esiintyminen ansaitsee kiitokset siitä, että hän rohkenee sanoa, ettei matalaenergiataloihin siirtyminen ole Suomessa aina järkevää. Riskit ovat kerta kaikkiaan liian suuret.
Näyttöä on siitä, että rakennusten kosteus- ja homevauriot lisäävät ihmisten riskiä saada hengitystieoireita, hengitystieinfektioita ja astmaoireiden pahenemista. On jonkin verran näyttöä homeen vaikutuksesta allergisen nuhan ja astman puhkeamiseen. Homeongelma on todettu suureksi terveyshaitaksi, johon on pyritty löytämään ratkaisuja ja ohjeistusta.
Lisäksi tähän liittyy meidän ongelma EU:ssa. EU
työntää meidän toteutettavaksi jopa tänne soveltumatonta säädöstä. Yksi
tällainen on EU:n yleiset energiatavoitteet, etenkin
energiatehokkuusdirektiivi. Sen perusteella uusien rakennusten tulee olla vuoden
2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia.
Onko tässä järkeä? Suomalaispoliitikot ja ympäristövirkamiehet on EU- kokouksissa taas narutettu toteuttamaan tänne kylmään Pohjolaan huonosti soveltuvaa direktiiviä. Järkevää olisi ollut vaatia siirtymäaikaa ja ensin tehdä kokeiluja ja vasta kokeilun pohjalta katsoa, onko sen toteuttaminen järkevästi mahdollista. Se mikä Etelässä on mahdollista, ei ole mahdollista Pohjolassa. Sillä selväähän pitäisi olla, että itsensä nostaminen tukasta ei ole mahdollista.
Lisäksi haluamme Suomessa olla kaikessa EU:n mallioppilaita. Suomessa on oma ohjelma, jonka mukaan EU-tavoitteiseen pitäisi päästä jo itsenäisyyden juhlavuonna 2017. En voi mitenkään ymmärtää, että uudenlaista rakentamistapaa pyritään ajamaan nopeutetusti sisään itsenäisyyden juhlavuoden takia.
Kaleva kirjoittaa sangen osuvasti:
"Rakentamisessa jos missä pätee se, että mitä koetellumpi ratkaisu, sitä parempi. Hätäisiin viranomaisohjeistuksiin nojaten Suomessa alettiin jahdata 1970-luvun energiakriisin aikaan ”energiahukkaa” sillä seurauksella, että tuhansista vanhoista ja uusista taloista tuli susia.
Kosteus- ja homevaurioita tavataan vielä tänä päivänä lähes uusista rakennuksista. Niistä on yhteiskunnalle tulossa miljardien lasku. Kyse ei toki aina ole siitä, että vikaa olisi viranomaisohjeissa, vaan kyse on myös ammattitaidon puutteesta rakentamisessa sekä alalla elävästä hällä väliä -kulttuurista.”
Kaleva kirjoitti todella tärkeästä asiasta ja johtopäätöskin on kannatettava: “Kansalaisten terveydelle ja kukkarolle käyviä riskialttiita ratkaisuja pitää karttaa eikä suosia.”
Mikko Lund
Onko tässä järkeä? Suomalaispoliitikot ja ympäristövirkamiehet on EU- kokouksissa taas narutettu toteuttamaan tänne kylmään Pohjolaan huonosti soveltuvaa direktiiviä. Järkevää olisi ollut vaatia siirtymäaikaa ja ensin tehdä kokeiluja ja vasta kokeilun pohjalta katsoa, onko sen toteuttaminen järkevästi mahdollista. Se mikä Etelässä on mahdollista, ei ole mahdollista Pohjolassa. Sillä selväähän pitäisi olla, että itsensä nostaminen tukasta ei ole mahdollista.
Lisäksi haluamme Suomessa olla kaikessa EU:n mallioppilaita. Suomessa on oma ohjelma, jonka mukaan EU-tavoitteiseen pitäisi päästä jo itsenäisyyden juhlavuonna 2017. En voi mitenkään ymmärtää, että uudenlaista rakentamistapaa pyritään ajamaan nopeutetusti sisään itsenäisyyden juhlavuoden takia.
Kaleva kirjoittaa sangen osuvasti:
"Rakentamisessa jos missä pätee se, että mitä koetellumpi ratkaisu, sitä parempi. Hätäisiin viranomaisohjeistuksiin nojaten Suomessa alettiin jahdata 1970-luvun energiakriisin aikaan ”energiahukkaa” sillä seurauksella, että tuhansista vanhoista ja uusista taloista tuli susia.
Kosteus- ja homevaurioita tavataan vielä tänä päivänä lähes uusista rakennuksista. Niistä on yhteiskunnalle tulossa miljardien lasku. Kyse ei toki aina ole siitä, että vikaa olisi viranomaisohjeissa, vaan kyse on myös ammattitaidon puutteesta rakentamisessa sekä alalla elävästä hällä väliä -kulttuurista.”
Kaleva kirjoitti todella tärkeästä asiasta ja johtopäätöskin on kannatettava: “Kansalaisten terveydelle ja kukkarolle käyviä riskialttiita ratkaisuja pitää karttaa eikä suosia.”
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti