Sipilän hallitus raiskaa itsehallinnon ideaa

SIPILÄN HALLITUS RAISKAA ITSEHALLINNON IDEAA  MENNEN TULLEN Sipilän hallitus  ujuttaa sietämättömällä keveydellä maakuntahallintoa SOTE:n siivellä ja ilman kestäviä perusteluja. Keskusta tyrkyttää kolmatta demokratiatasoa omista valtapoliittisista syistä. Kansa ei ole sitä vaatimassa. Kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen suussa pääministerin ”kiristyshankeen” nimet ovat muuttuneet moneen otteeseen. Itsehallintoalue on muuttunut maakuntaitsehallinnoksi ja maakuntahallinnoksi. Keskustan ajatushautomo KAKS:ssa ”Itsehallintojen Suomesta” sorvataan vielä uutta. Ollaan synnyttämässä ”valtio-ohjasteinen maakuntien itsehallinto”. Rahoitusta piti hoitaa maakuntaverolla, sitten sen ja valtion tulonsiirron yhdistelmällä tai kunnilta perittävillä maksuilla. Kukahan on perillä, mistä hankkeessa viimein on kysymys? Vasta äskettäin on julkistettu kymmenen lain nimikelistaus. Silti maakunnan institutionaalinen asema ja tehtävien sisältö on vielä täysin kansalle tuntematon asia. Listalla ei mainita perustuslakia - siihen tehtäviä mahdollisia lisäyksiä ja muutoksia! Äänestäjille tarjoillaan jonkun sorttisia kansanvallan namuja, mutta kitkerää byrokratian ja kustannusten lisääntymisen jälkimakua piilotellaan. Demokraattisuuden viimeinen miete ministerillä on, että kunnat valitsisivat maakuntavaltuuston. Puoluesihteerit olivat jo sopineet vaalit lokakuulle 2017. Millaisen aluehallinnon puitteissa ja missä vaaleissa – maakunta vai kunta - kansalainen äänestämisen perusoikeuttaan käyttäisi, on sekin vielä auki. Julkisuudessa on esitetty huomionarvoisia näkemyksiä aluejaoista, tehtävistä ja uuden itsehallinnon asemasta kunnan ja valtion välissä. Hallitus eikä valmistelijat käy kansalaiskeskustelua, vaikka tietävät hyvin, että hanke koskee kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Uudistuksen toimeenpano tavalla tai toisella törmää kunnan itsehallinnollisen aseman perustuslainsuojan ehtoihin. Hanketta silti pusketaan eteenpäin tavallisina lakeina. Mm. ministeri Risikon näkemys sosiaalisten perusoikeuksien ja kansanvallan toteutumisesta 15 sote -alueella ei voine jäädä valmistelussa vaille vakavaa huomiota. Epävakaan yhteiskuntapolitiikan ja turvallisuusympäristön ajassa pitäisi syvällisesti tunnistaa ja kansalaisille perustella, mitä lisäarvoa kolmas demokratia voisi tuoda maan ahdinkoon! Ennen asiantuntijat pitivät perustuslain nykyistä säännöstä riittämättömänä kuntia suuremman alueellisen itsehallinnon toteuttamiseen - ilman tarkempaa säätelyä. Maakunnista ja asukkaiden äänioikeudesta pitäisi säätää lisäyksiä perustuslakiin. Perustuslaista nousee hallituksen eteen vielä enemmistövaatimukset valtiopäivillä, jos todellista alueellista itsehallintoa  maahan ajetaan. Mikko Lund