Herroille ja hulluille ei pitäisi näyttää keskeneräistä työtä

HERROILLE JA HULLUILLE EI PITÄISI NÄYTTÄÄ KESKENERÄISTÄ TYÖTÄ

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on kovalla kiireellä toteuttamassa soteuudistuksen maakuntapohjaisena. Lausuntoa pyydetään pika-aikataululla kunnilta. Mutta ihmeellistä ja peräti kummallista on, että  hanke  on monella tapaa keskeneräinen. Mitä järkeä on pyytää lausuntoa asioista, jotka ovat vielä pahasti levällään? Hallituksen sotelinjaus ei ole laki. Se joutuu vielä sitä ennen  monesta syystä poliittisen harkinnan kohteeksi.  Ensinnäkin maakuntajako ja alueellisen valtuuston vaalit tarvitsevat takeet perustuslakiin. Isehallintoalueen muodostaminen tarvitsee poliittisen kannatuksen, joka perustuslaillisella eduskunnan enemmistöllä muuttaa kahden portaan julkisen vallan päätöksentekojärjestelmän kolmiportaiseksi.

 

Hallitus on unohtanut vanhan sananlaskun. Selvityshenkilö Lauri Tarasti luovuttaa ehdotuksensa kuntaministeri Anu Vehviläiselle vasta 22.1. Silti kuntia pyydetään ottamaan uudistukseen kantaa; minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta perustellusti katsoo kuuluvansa. Lausuntopyyntö on kohdennettu valtuustoille. Hallitus on jo sopinut itsehallintoalueiden määräksi 18 ja sote-palvelut puolestaan järjestettäväksi 15 alueen puitteissa. Ministeri Vehviäinen ei näytä siitä tinkivän virinneistä toiveista huolimatta. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Ne vastaavat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti ja lisäksi niille siirretään ministeriöistä valtion tehtäviä. Monitoimialainen viranomainen/itsehallintoalue on vielä hahmoton möhkäle. Pelko hallintokaaoksen syntymisestä ei ole ihan aiheeton.

 

Kuntien  maakuntaliitto -vetoisella valmistelulla on tavoitteena Kanta- Hämeen pienmaakunnan  ja oman keskussairaalan säilyttäminen, mutta  tietämättä, millaiseksi itsehallintoalueen tehtävät ja toimivalta muutoin ovat lopulta muodostumassa. Lausuntoa pyydetään tammikuun loppuun mennessä ja ennenkuin kaikki ainekset vakavasti otettavalle lausunnolle ovat koossa. Tuuleen kylvettyä on, minkä puolesta kansalaiset tulisivat äänestämään ja millä aluejaolla ottamaan asiainhoito kontalleen?

Ministeriöiden esityksissä tehtävien siirtämisessä uuteen portaaseen ei ole itsehallinnollista luonnetta. Tulevia tehtäviä hoidettaisiin niin kuin ennenkin, tiukasti ministeriöiden ohjauksessa ja valvonnassa. Jo nyt näyttää siltä, että sanalla "itsehallintoalue" ei ole sisältöä,  se on pikemminkin asianajollinen porkkana, jolla vietellään kansalaisia ottamaan uutta verotus- ja hallintotaakaa kunnan hallinnon lisäksi. Hallitus ei pelaa reilua peliä! Jos, niin uuden hallinnon perustuslaillisista takeista ja rahoituksesta olisi jo nyt tieto kansalaiskeskustelun virittämiseksi. Ilman tätä, kuntien ym. tahojen lausunnot polkevat suota!

Itsehallintoalueiden  toimivalta, onko niillä yleistoimivaltaa ja mikä on suhde kuntien itsehallintoon ovat avoimia kysymyksiä. Maassa on useita alueita, joille nykyinen maakuntajako ei sovi edes sote-näkökulmasta ja kunnilla on pyrkimyksiä vaihtaa aluetta. Viimeksi julkisuudessa esille tuli  pääkaupunkiseudun kuntien hanke jakaa Uusimaa kahdeksi itsehallintoalueeksi. Lisäksi siellä on ns. kuumakunnilla malli kahteen sotealueeseen maakunnassa.

Tästä näkökulmasta  Riihimäen seudun asukkaiden etu vaatisi katsomaan, mitä eteläisellä alueella tapahtuu ja miksi sen itsehallintoalueet ovat muodostumassa. Lausunto on vähintäänkin ennenenaikainen. Riihimäkeläisten etu ei voi olla sama kuin hämeenlinnalaisten etu. Pitäisi kysyä kaupunkilaisilta,vastaako uusi hallintoporras ja millä aluejaolla heidän etujaa niiin, että heillä olisi todellista intresssiä äänestää . Järkeviä edellytyksiä kannanottoon ei ole vielä olemassa. Itsehallintoalue -hankkeessa on kysymys valtiosääntöisen kansanvallan historiallinen muutos.  Pelkkä kuntien lausunto kansalaisia kuulematta ja kansalaismielipidettä selvittämättä ei kuulu oikeus- ja sivistysvaltion tapaan murtaa kaksiin vaaleihin perustuva julkisen vallan rakenne.

Kaupungin velvollisuttena lausunnon valmistelussa olisi ollut järjestää ainakin jonkunlainen kansalaismielipiteen mittaus. Kannattaa muistaa, että kunta on asukkaiden perustuslaillista itsehallintoa. Sitä se olisi myös itsehallintoalueella, josta syntyisi kansalaisille uutta rasitusta ja taakkaa rakennettinpa maakuntaitsehallinnon tulopuoli veroista tai valtion tulonsiirroista. Kansalaiset ovat mitä suurimmassa määrin tämän hallintomyllerryksen asianosaisia ja viime kädessä maksajia.  Hyvä poliittinen kuntakulttuuri vaatii vähintäänkin kaupunkilaisten kuulemista.

Sote- laiva  ole vielä  pitkään aikaan satamassa. Vakavasti otettavan lausunnon antaminen on tästä syystä  ennenaikainen toimenpide. Mutta jos lausuntoa kuitenkin annetaan, Riihimäen on valittava suunnaksi Uusimaa. Lisäksi perustuslakinäkökulma pitää lausunnossa nostaa vahvasti esiin, jos halutaan olla asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien asialla.

 
Mikko Lund