maanantai 16. helmikuuta 2015

Tosiasioiden tunnustaminen on Riihimäellä vaikeaa

Tosiasioiden tunnustaminen on Riihimäellä vaikeaa
 
 
Riihimäen taloustilanne on vaikea. Kaupunki on ylivelkaantunut ja investointikyvytön. Kriisikuntakriteerit ovat täyttymässä. Erityisesti virkavastuulla toimiva kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  on kunnostautunut  taloustilanteen kaunistelussa. Valtuustossakin on Esko Nummelan (sd) (Aamuposti 22.1.)  tapaisia valtuutettuja, jotka tarkoituksellisesti unohtavat tosiasiat ja pyrkivät välttämään edessä olevat miljoonien säästötarpeet. Säästöjen välttämättömyyttä vastustetaan ja mainostetaan tällaista suoranaista ikävän mörön torjumista, kansanomaisesti sanottuna typeryyttä,  suurena torjuntavoittona.
 
Kaupungin tilinpäätöksen puutteellisella lukutaidolla huomio kiinnitetään vain taseen ylijäämään, vaikka rahoitusaseman tarkastelu paljastaisi todellisuuden aivan  toisella tavalla. Kaupungin velkaantuminen ja rahoitusasema ovat kriittisessä tilassa. Kaupungin tuloissa on vuosittain noin 10 miljoonan euron aukko. Se on niin suuri aukko, että kaupunki on jatkuvasti velkaantunut. Velkaantumisen pysäyttäminen on jäänyt  vain haaveeksi.
 
Aukon umpeen kurominen  ei ole millään muotoa yksinkertainen asia. Veroprosentin nostaminen ei saa kansalaisten ja valtuutettujenkaan jakamatonta kannatusta. Kahden veroprosentin korotustarve  on olemassa ja voisi täyttää puuttuvan tuloaukon.
Aikaisemmat veron korotukset ovat osoittaneet, että lisääntyneet tulot syödään nopeasti. Selvää on, että  10 miljoonaa vaatii seurakseen palvelutason leikkauksia. Mistä leikataan?  Odotan, että kaupungin taloustoimikunta  tuottaisi lähiaikoina harkitun leikkauslistan. Mutta pystyykö se siihen? Edellinen poliittisesti koottu tasapainotustoimikunta väisteli tosiasioita ja päätyi vain kosmeettisiin koristuksiin.
 
Riihimäenkin taloustilanteen tarkastelun pohjalta voi päätyä johtopäätökseen, että tosiasioiden tunnustaminen on suurinta viisautta taloudessakin ja erityisesti silloin, kun haetaan säästö- ja leikkauskohteita.
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 
 
 
 

Ei kommentteja: