Onko nousemassa demokratian toinen
aalto?
Kansalaisten tyytymättömyys kasvaa hallitsemistapaan niin
Suomessa, Euroopassa kuin muuallakin maailmalla. Kansalaisia kismittää ja
suututtaa vallan ja varallisuuden keskittyminen yläluokalle. Kehitys näkyy
tuloerojen kasvussa ja toisaalta äänestämättömyydessä. Helsingin yliopiston
oikeushistorian professori Jukka Kekkonen arvioi kehitystä (Suomenmaa 4.2.).
Hänen mukaansa kehitys keskittää valtaa ja varallisuutta kiihtyvällä tahdilla
ykäluokalle, kun keskiluokka menettää asemiaan. Demokratian toinen aalto nousee
myllertämään Eurooppaa.
Professori Kekkonen kehottaa suomalaisia valppauteen.
Eriarvoistumiseen ja yhteiskunnan jakaantumiskehitykseen ja ihmisten
osattomuuteen pitää puuttua heti. Merkkejä on jo nähtävissä tulossa olevasta
myllerryksestä. Kreikan vaalivoittaja Syriza ja Espanjan Podemos näyttävät, mitä
voi tulla.
Demokratia on keskentekoinen väline hoitamaan kaikkia ihmisen
ja ihmisten ongelmia. Kekkonen katsoo,
että eriarvoistuvassa yhteiskunnassa valta on siirtynyt muualle. Demokraattiset
instituutiot toimivat enenevässä määrin eliitin etujen uudistajina ja
pönkittäjinä. Taloudellinen eliitti
alkaa olla samassa asemassa kuin 1600-luvun aateliset. Eliitti ja rikkaat eivät
maksa veroja, vaan rasitukset jätetään kansan kannettavaksi. Kansalaisten
ainoaksi vaihtoehdoksi jää vaatia radikaalia uudistusta.
Kekkosen mukaan Suomi ei joudu ainakaan myllerryksen keskiöön.
Korruption vähäisyys ja demokratian perinne suojaavat osaltaan Pohjoismaita.
Silti demokratia on meilläkin keskentekoinen ja kansa janoaa valtaa, joka siltä
puuttuu. Äänestyslippu on vain muodollinen demokratian tae. Vaalit ovat vain
joka neljäs vuosi. Eduskunnan valta ei ulotu pääoman valtaan. Toisaalla ovat
hyväosaiset jotka äänestävät aktiivisesti, toisaalla ovat vähäosaiset, jotka
eivät äänestä, mutta näkevät päiväunia muutoksesta.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti