Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Onko mustien ennusteiden joukossa valoisampia sävyjä?

 

 

 

Näin vuoden alussa sopii toivoa kaikkea hyvää itse kullekin henkilökohtaisesti. Se on epäilemättä useimpien ihmisten syvin toive. Kaikkien osaksi se ei kuitenkaan yleisestä toiveesta huolimatta  tule. Tulevaisuus näyttää jopa  hyvin synkältä. Selvää on sekin, ettei maailma synkistelemällä parane. Maailma tulee hallintaan vain tosiasioiden tunnustamisen kautta. Tämä unohtuu turhan usein, jopa valtakunnan päättäjiltä ja vielä useammin paikallisilta päättäjiltä ja meiltä tavallisilta tallaajilta.

 

Monelle uusi vuosi on alkanut henkilökohtaisin lupauksin. Joka toinen suomalainen on tehnyt lupauksia.  Jotkut viettävät tipatonta tammikuuta, jotkut ovat päättäneet aloittaa säännöllisen kuntoilun. Ongelma on vain siinä, että niin monelta lupaus jää vain aikomukseksi.  Toteutus jää kesken. Homman juju on siinä, että vain tavoitteiden ja osatavoitteiden  kautta voidaan  mahdottomasta tehdä totta. Toiset viittaavat kaikelle tälle kintaalla ja tekevät, mikä huvittaa. Osaa ihmisiä kiusaa ja vainoaa se, että mikään ei huvita.

 

Keväällä on  eduskuntavaalit. Vaalikeskusteluista voi tulla hyvin mielenkiintoisia Suomen tulevaisuutta luotaavia tilaisuuksia. Onko puoluejohtajilla jotakin sanottavaa? Vai jääkö se vain turhaksi suun pieksämiseksi.  Riittääkö kansalaisilla usko  keskustan messiaan Juha Sipilän pelastussanomaan huhtikuun vaalipäivänä? 

 

Mielenkiinto kohdistuu siihen, onko puoluejohtajilla jotain ehdotuksia maan pelastamiseksi. Puoluejohtajat ovat todella vaikeassa tilanteessa. Niukkuuden jakaminen ja  leikkauslistat  eivät saa kansalaisilta kiitosta. Mutta tilanne on niin paha, että  säästöjä on pakko saada aikaan.

 

 

Pääjohtaja Erkki Liikanen on julistanut  Suomen Pankin ennustamaa kituliaan kasvun viestiä Savon Sanomissa (27.12). Hihat on käärittävä, sillä talo palaa ja Suomen edessä on suurin rakennekriisi koskaan. Verotulojen ehtyessä kärsivät eniten ne, jotka ovat julkisten turvaverkkojen varassa.
Liikanen varoittaa eduskuntavaaleihin varustautuvia puolueita siitä, miten maan politiikan suurimmat virheet tehdään aina ennen vaaleja, jolloin äänestäjille annetaan vääriin arvioihin perustuvia sitoumuksia.

Tuoreista vuoden 2015 talousennusteista erottuu lähinnä mustan sävyjä. Valtiovarainministeriön näky on valoisin, oletuksena +0,9 prosentin kasvu. Nordean ennuste on -0,3 prosenttia ja 0-kasvua kymmeneksi vuodeksi.

On muistettava, että näissä olosuhteissa, hitaan kasvun tai peräti 0- kasvun  oloissa, valtiolla on velkaa jo yli 100 miljardia. Koko ajan hallitus tekee velkaa lisään. Puheista, linjanvedoista ja säästöpäätöksistä  huolimatta valtion velkaantuminen jatkuu. Menot ovat suuremmat kuin tulot. Jokainen tavallinen ihminen ymmärtää, että näin ei voida jatkaa. Niinpä kansa katsoo, että  hallituksella on talous huonosti hallinnassa.
MTV Uutisten  kyselyyn vastanneet kansalaiset arvioivat, että hallitus ei hallitse taloutta. 83 prosenttia kansasta kokee hallituksen onnistuneen taloudenhoidossa melko tai erittäin huonosti. Kansa näyttää jopa poliitikkoja  paremmin ymmärtävän, miten talous makaa.

Mutta onko puolueista ja eduskuntavaalien jälkeisestä hallituksesta tulevaisuuden tekijäksi sen paremmin. Jos hyvän jakaminen jatkuu, velkaantuminen jatkuu myös. Siksi suu on laitettava säkkiä myöten.  Velkaantuminen on pysäytettävä. Se edellyttää hallinnon harkittua ohentamista ja tehostamista.  Säästöjä on saatava aikaan. Työtä ja yrittäjyyttä on lisättävä.  Sen kautta on saatava verotulot kasvuun ja vain sen  avulla  hyvinvointivaltio voi vastata lupauksestaan. Tärkeintä on näissäkin olosuhteissa huolehtia siitä, että ketään ei jätetä!

Mikko Lund