Kataisen kuuden puolueen hallitus juoksi kokoon rakennepakettinsa

Kataisen kuuden puolueen hallitus juoksi 

kokoon rakennepakettinsa

 

 

 

 

Paljon porua ja vähän villoja. Tästä Suomen suunta on hitaasti muuttumassa. Toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta lopputulema  riittämätön.  Siinä pinnallinen huomio. Suuri osa paketin asioista on edelleen valmistelussa tai niistä päätetään myöhemmin.  Ennakkoon oli epäilyä erityisesti vasemmiston kyvystä olla mukana leikkaamassa ja säästämässä.  Mutta sisäisen pyykinpesun jälkeen rakennepaketti hyväksyttiin hallituksessa  ilman eriäviä mielipiteitä. Sekin on saavutus.

 

 

Kuuden puolueen erilaisista lähtökohdista saavutettua yhteistä sopimusta on pidettävä merkittävänä linjauksena. Hallitus karsi kunnista tehtäviä ja velvoitteita  miljardilla eurolla. Asiaa perusteltiin hyvinvointivaltion  säilyttämisellä. Moni asia on vielä auki ja valmistelussa. Pääministeri Katainen lupasi, että jos syystä tai toisesta julkisen talouden vajetta supistavia päätöksiä tarvitaan, ne tehdään.

 

 

 

Hallitus haluaa kuroa umpeen kestävyysvajeen. Tarkoitus on hillitä ja pysäyttää velkaantumista,  jotta hallitsemattomalta velkaantumiselta säästyttäisiin. Tasapainoon pyritään vuoteen 2017 mennessä.  Suomen kokonaistuotanto jää tänä vuonna karkeasti 5 % matalammaksi kuin v. 2007.Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien suuret alijäämät johtuvat ennen muuta tästä  pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta. 

 

 

 

Talouden heikon kasvun taustalla ovat maailmantalouden ja  euroalueen ongelmat, Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei ole kyse pelkästään suhteellisesta kustannustasosta,  vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin. Tarvitaankin arempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä.  Tämä puolestaan edellyttää osaamistason kohottamista.

 

 

 

Valtion velka kipuaa vuoden loppuun mennessä noin 93 miljardiin euroon. Ensi vuonna kolkutellaan sadan miljardin rajaa. Kuntien lainat ovat ensi vuonna reilut 16 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna julkinen velka nousee jo 59,2 prosenttiin ja 2015 jo 59,9 prosenttiin bkt:sta.

Alimmillaan julkisyhteisöjen velka on Suomen euroaikana ollut vuonna 2008, jolloin se oli noin 34 prosenttia bkt:sta. 1980-luvulla Suomen velkaantuneisuus pyöri reilussa kymmenessä prosentissa.

Velkaantuneisuudessa Suomi lukeutuu vielä Euroopan keskikastiin Slovakian ja Puolan kanssa. Viro oli alkuvuonna Euroopan vähävelkaisin kymmenellä prosentillaan bkt:sta. Kreikka on Euroopan velkaantunein 160 prosentin velkataakallaan. Italialla oli velkaa 130 prosenttia bkt:sta ja Portugalilla 127 prosenttia.

 

Velkaantumisen pysäyttäminen  on välttämätöntä,mutta kriisitietoisuus  ei ole mennyt  vieläkään joka mökkiin,  työpaikalle tai

kuntiin.  Valtion tulot eivät ole tämänkään hallituksen aikana riittäneet menoihin, vaan vajetta  on paikattu ottamalla  jatkuvasti velkaa lisää vuosittain. Kysymys on yhdeksän miljardin euron aukosta.Velkaantumisen jatkuminen  olisi vaarallista. Se kasvattaisi valtion menoja velan korkojen kasvaessa.

 

Hallitus on ollut tosi kovassa paikassa. Sen on pitänyt  rakennepaketillaan lepyttää kansainvälisiä luottoluokittajia. Kysymys on siitä, pysyykö kolmen A:n luottoluokitus.  Luottamus on ollut veitsen terällä. Jotain on todella tehtävä.

 

Rakennepaketilla lisää luottamusta

 

Hallituksen rakennepaketin  perustan muodostavat  toimet työllisyyden ja talouskasvun kohentamiseksi sekä

palvelutuotannon tehostamiseksi.

Hallitus katsoo, että kuntalain muutokset sekä kuntien tehtävien, velvoitteiden ja normien muutokset tulee panna täytäntöön ja kuntatalouden ohjausjärjestelmä ottaa käyttöön. Lisäksi hallitus katsoo, että se pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman,että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti kehyspäätöksen yhteydessä.

 

 

 

Hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että turvaa niiden tehokkaan hallinnon.

 

 

Hallitus täydentää esityksiä valtionhallinnon palvelurakenteiksi siten, että mm. valtion keskushallinnon ja aluehallinnon uudelleen järjestämisen yhteydessä käytetään henkilöresursseja aiempaa joustavammin ja järjestetään hallinnollisia tehtäviä uudelleen niin, että julkisen palvelutuotannon tuottavuudelle asetettu 0,5 prosentin vuotuinen kasvutavoite toteutuu myös valtion toiminnoissa.

 

 

 Hallitus toteaa, että työmarkkinajärjestöt valmistelevat eläkeuudistuksen työurasopimuksessa 2012 vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti niin, että voidaan riittävällä varmuudella arvioida eläkkeelle siirtymisiän odotteen nousevan vähintään 62,4  vuoteen vuonna 2025

 

 

Hallitus täydentää esityksiä työuran katkoksiin ja nuorten työllisyyteen kohdistuviksi toimiksi.

 

 

Hallitus täydentää esityksiä rakenteellisen työttömyysasteen alentamiseksi.

 

 

Hallitus täydentää esityksiä rakentamisen ja asuntomarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi.

 

Soteuudistukseen ei vielä tuotu ratkaisuesitystä. Hallitus vähentää  kunnista vanhusten laitoshoitopaikkoja 300 miljoonalla

eurolla. Tavoitteeseen  päästään, jos  vanhuksia voidaan hoitaa pidempään kotona.

Toisen asteen oppilaitosverkkoa karsitaan ja rahoitus perustuu jatkossa suoritettuihin tutkintoihin.

 

 

Hallitus varautuu päättämään kehysriihessä maaliskuussa 2014 tarvittavista lisäsopeutus-tai rakenteellisista toimista valtiontalouden alijäämän pienentämiseksi ja valtion velkasuhteen kasvun taittamiseksi.

Sopeutustoimien mittaluokka perustuu valtiovarainministeriön laatimaan, valtiontalouden

ennusteeseen perustuvaan sopeutustarvearvioon.

 

Mittaluokassa otetaan huomioon rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano.

 

 

 

Mikko Lund