Nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt

Nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt

 

Muuten niin politiikka- kielteisessä yhteiskunnassa nuoret muodostavat poikkeuksen. Heidän kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt. 2000-luvun alkuvuosien jälkeen kiinnostus perinteistä politiikkaa kohtaan on lähtenyt nousuun nuorten keskuudessa. Nuorisobarometri 2012 -tutkimuksen tekijöiden mukaan huomionarvoinen trendi on vahvistuva luottamus nimenomaan poliittisiin instituutioihin. Yksi syy nuorten lisääntyneeseen kiinnostukseen politiikkaa kohtaan lienee Suomen poliittisen ilmapiirin sähköistyminen.

- Perussuomalaisten nousu eduskuntavaaleissa sähköisti poliittista keskustelua, minkä myös nuoret ovat noteeranneet, toteaa tutkija Tuukka Tomperi Nuorisotutkimusverkostosta.

Tomperin mukaan sosiaalinen media ja verkkouutisointi edellisissä presidentinvaaleissa aktivoi nuoria.Tällaiset perinteiset politiikan pienen kuohunnan merkit ovat nuorten kiinnostuksen taustalla. Silloin kun politiikassa on niin sanotusti actionia, niin kyllä se vetoaa nuoriin.

Keskustelevat perheet politisoivat nuoria

 

Perheen keskusteluaktiivisuus näyttäisi vaikuttavan yllättävän vahvasti nuoren poliittiseen kiinnostukseen. Se, kuinka paljon kotona on puhuttu ajankohtaisista aiheista ja politiikasta, on vahvasti yhteydessä nuorten politisoitumiseen. Paljon vahvemmin kuin esimerkiksi mikään tulotasoihin tai perhetaustoihin liittyvät piirteet. Nuorisotutkija Sami Myllyniemi tyrmää käsitykset passiivisista ja yksilöytyneistä nuorista. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on lisääntynyt kuten myös halu vaikuttaa kotiseudun asioihin. Yhteenkuuluvuuden tunne on kasvusuunnassa, ystävien tapaaminen on lisääntynyt ja luottamus myös poliittisiin instituutioihin on lisääntynyt.

 

Luottamuksen puute lähimmäiseen periytyy

 

Tutkimuksen huolestuttavin löytö liittyy nuorten heikentyneeseen luottamukseen kanssaihmisiin. Sosiaalisen luottamuksen puute lähimmäisiin näyttäisi periytyvän vanhemmilta heidän lapsilleen.

Ihan tavalliset keinot eivät kyllä riitä tilanteessa, jossa nuori on koko siihenastisen ikänsä oppinut, ettei yhteenkään aikuiseen voi luottaa. 

Jos vanhemmille on käynyt elämässä huonosti ja he ovat päätyneet siihen käsitykseen, ettei täällä kukaan piittaa toisesta, eikä apua saa mistään, niin tämä periytyy heidän lapsilleen. Se tuottaa heidän lapsilleen korostunutta syrjäytymisalttiutta ja haurautta vastoinkäymisten edessä, kertoo kaupunkisosiologian professori Martti Kortteinen.

Tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin, että nuorten lisäksi haastateltiin myös heidän vanhempiaan. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei suomalaisessa nuorisotutkimuksessa ole aiemmin käytetty.

Kortteisen mielestä sosiaalisen luottamuksen puute pitäisi ottaa huomioon mietittäessä nuorison syrjäytymisen hoitamista. Ihan tavalliset keinot eivät kyllä riitä tilanteessa, jossa nuori on koko siihenastisen ikänsä oppinut, ettei yhteenkään aikuiseen voi luottaa.

Mikko Lund