Veli veli- veljet riesana

Hyvä veli -veljet riesana

Suomea pidetään yleisesti  oikeusvaltiona. EU- komission tuoreen raportin mukaan korruptiokin on Suomessa vaatimatonta  moniin muihin maihin verrattuna. Vain tanskalaiset kokevat vielä harvemmin korruptiota. Silti on aiheellista kysyä, miten asiat ovat todellisuudessa. Kaikkea voidaan kuvitella, mutta ovatko asiat meillä sittenkään näin hyvin?

EU-komissio löysi huomautettavaa Suomesta. Täällä toimii elinvoimainen hyvä veli –verkosto. Päämäärän voi saavuttaa muilla kuin ansioillaan tai asiaperustein, joko rahalla, matkoilla, lounailla jne.  tai hyvän veljen avustamana. Hyvälle veljelle ei tarvitse välttämättä antaa rahaa,  riittää kun suorittaa vastapalveluksen tarpeen tullen.

Yksi räikeä todiste tästä  on vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitus .Silloin tuli julki  poliitikkojen ja yrityselämässä
toimineidenhenkilöiden muodostaman hyvä veli -verkoston toiminta.Vaalirahan jakotapa ja siihen liittyneet kytkennät
paljastuivat.  Osalliset   hämmästelivät  jälkeen päin, mitä ihmettelemistä siinä oli, olihan kyse maan tavasta. Moni sai
tuomioita.

Eniten epäilystä herättävät kuntien  kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tavat. Joitakin yrityksiä suositaan, ne  saavat kaiken tahtonsa läpi, toiset eivät mitään millään keinoin. Tästä on Riihimäelläkin esimerkkejä.

Poliittiset virkanimitykset ovat myös korruptiota. Se on korruption muoto, jota ei edes salata. Samalla kun poliittiset päättäjät jakavat virkapaikkoja sulle mulle -periaatteella, he rikkovat kansalaisten perustuslaillista yhdenvertaisuutta.

Professori Matti Wiberg  tutki kirjassaan Valta kunnissa. miten Hyvä Veli- verkosto toimii. 

”Kaverimenettelyn haittapuoli on uusien virikkeiden tulon estäminen päätöksentekoon. Ongelmana voidaan aiheellisesti pitää myös sitä, että päätökset eivät oikeastaan lainkaan ankkuroidu poliittiseen prosessiin: ne tehdään virallisten rakenteiden ulkopuolella. Liian monessa kunnassa virkamiesjohto käytännössä sanelee strategisen suunnittelun ja luottamushenkilöt ovat kumileimasimia. Julkisen sektorin työllistämien yliedustus kunnallisissa päätöselimissä on meillä erittäin suuri ongelma.”

Kysymys on vaikeasti selvitettävistä asioista. Esimerkiksi Riihimäellä  kaupunginjohtaja on oman virkansa ohella kaupungin omistaman  Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kaupunki möi  tälle yhtiölle maata 2,5 miljoonan euron kauppahintaan. Yhtiö ei ole niin vakavarainen, että se olisi kyennyt  huolehtimaan kapupasta, vaan siihen haettiin lainaa ja kaupungin 100 prosentin takausta. Kaupunginjohtaja on ilmoittanut, että hän on aina jäävännyt itsensä enkä ole ottanut osaa käsittelyyn, kun yhtiön asioita on käsitelty kaupungin hallinnossa. Mutta mutta, tällainen muodollinen esteettömyys ei riitä. Ei sen pitäisi riittää hallinto- oikeudellekaan, sillä kyllä eurooppalaisessa oikeudenkäytössä on oltu selvästi tiukempia kuin täällä Suomessa. Toiminnan pitää myös tosiasiallisesti näyttää esteettömältä. Se ei näytä siltä, kun kaupunginjohtaja istuu kahdella pallilla, joiden edut ovat ristikkäiset kaupungin ja yhtiön talouden hoidossa.

Korruptio tulee kalliiksi. Korruptio aiheuttaa Euroopassa 120 miljardin euron kustannukset vuodessa. Hyvä Veli- verkostot on syytä avata, sekin auttaa  korruption  torjunnassa. Sidonnaisuudet on paljastettava. Näihin asioihin on kiinnitettävä huomiota kuntalain uudistamisessa. 

Mikko Lund