keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Riihimäen kaukolämpöosakkeiden hankinta ajaa kaupungin jo kriisin partaalle

Riihimäen kaukolämpöosakkeiden hankinta  ajaa kaupungin jo kriisin partaalle
 
 
Riihimäen kaupunginvaltuuston mielenkiintoisin asia  oli Riihimäen Kaukolämpö OY:n osakkeiden ostaminen kaupungille. Yhtiö on toiminut Riihimäen alueella ja sen on puoliksi omistanut  kaupunki ja Fortum. Nyt  kaupassa Fortum möi osakkeista 40 kappaletta kaupungille  ja loput 10 osaketta kaukolämpöyhtiölle. 40 osaketta  maksaa  kaupungille  8,8 miljoonaa euroa. Ongelma ylivelkaantuneelle ja investointikyvyttömälle kaupungille on  lisävelkaantuminen tässä taloustilanteessa. Vaarana on myös korkojen nousu, jossa 1 prosentin koron nousu nostaisi  kaupungin korkoja yli 1 miljoonalla eurolla vuodessa.  Miten Riihimäen kaupunki kykenisi velkojen lyhentämiseen, kun se ei ole siihen pystynyt tähänkään asti? Kaupunki on velkaantunut velkaantumistaan ja ajautumassa yhä varmemmin kriisikunnaksi.
 
 
Riihimäen kaupungin lainakanta oli 1.1. 2013  103,7 miljoonaa euroa.  Ennusteen mukaan lainakanta olisi vuoden lopussa jo muutenkin 106,5 miljoonaa euroa  eli 3601 euroa / asukas. Ko. päätös  kaukolämmön osakkeiden ostamisesta lisää lainakuormaa  8,8 miljoonalla. Kaupunginvaltuusto on  talouden tasapainottamiseksi puhunut  velkakatosta, joka on jo  ylitetty, ja sillä ei ole ollut mitään merkitystä. Kaupunginjohto ja kaupunginhallitus  eivät näytä perustavan talouden tasapainottamisen vaatimuksesta. Kaupunginjohtaja on vieläpä toiminut niin leväperäisesti, että häneltä ei saatu  veronkorotusesitystä, mutta enemmistö luottamushenkilöistä päätti  korottaa veroja.
 
Tätä taustaa vasten on suorastaan erikoista, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus  päättävät  yhtäkkisesti sanoutua irti tasapainotusnäkökulmasta ja kaikkien muiden suunnitelmien ohi  hankkia  velkarahalla osakkeita, joihin liittyy kuvitelma suurista voitto- osuuksista.
 
En ole ilonpilaaja, mutta epärealistisia suunnitelmia on arvioitava kriittisesti. On viisasta ottaa huomioon maan ja kaupungin taloustilanne. Tätä huomiota ei tarvitsisi esittää, jos eläisimme talouskasvun aikaa. Nyt elämme todella hitaan kasvun kautta ja sen takia taloudenhoidossa ja kaikissa investoinneissa ja ostoissa on käytettävä tervettä talousharkintaa.
 
Käsillä oleva päätös merkitsee  lisäystä normaaliin lainanottoon peräti 8,8 miljoonaa euroa. Kysymys on velkarahasta. Onko toimenpide harkittu riittävän perusteellisesti taloudenhallinnan  näkökulmasta?  Onko osto perusteltu  velkarahalla  tässä taloustilanteessa? Onko  osakkeiden ostosta odotettavissa niin hyvät tuotot, että ostoon ei liity mitään erityistä  riskiä?
 
 
Vai onko kaupungin näkökulma  pelkkä raaka voitontavoittelu, jossa tarkoitus on nostaa kaukolämmön hintaa ja maksattaa kuntalaisilla kyseinen ostos,  tavallaan välillisen verotuksen kautta?
 
Taitaa taas kerran olla, että kaupunginjohtoa on ajanut vauhtisokeus ja tarpeellinen ja kriittinen harkinta on jäänyt tekemättä. Valtuuston päätökset talouden tasapainottamisesta eivät näköjään sido esittelevää virkamiestä eikä hallitusta. Velkataakkaa lisätään suruttomasti.
 
Kaupunginjohtajalla hankkeeseen liittyy ylisuuret laskennalliset osingonvaraodotukset  1,3 - 2 miljoonaa euroa vuodessa. Näin suuri odotus on selvää manipulaatiota, kun jakovara on tähän asti ollut reilusti alle miljoona euroa.
 
Millä tempulla jakovara voidaan noin vain nostaa kaksinkertaiseksi pelkästään omistajavaihdoksella?
 
Tähän ei saatu vastausta?
En usko kuin korkeintaan miljoonan euron vuosittaiseen jakovaraan.
 
 
Mutta tällä voitto- odotuksella kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ovat   surutta pedanneet kaukolämmön hinnan korusta. Se ei ole  kaupunkilaisten mieleen. Kaukolämmön hyödyntäjät eivät halua olla  kaupungin lypsylehmiä. Hankkeen lasku lankeaa kaupunkilaisille, jotka alkavat jo muutenkin tuskastua Riihimäen kaupungin  jatkuvasti kiristyvien verojen ja maksujen ikeessä.
 
Erikoista ja tuomittavaa on, että kaupunginjohto ja kaupunginhallitus eivät hankkeessa katso kaupungin etua, vaan suoraan ovat   hyväksyneet Fortumin hintavaatimukset. Ne ovat ylimitoitetut.  Esimerkiksi KPGM:n arvion mukaan 50 %:n osakekannan viitteelliseksi arvoksi   saadaan 4,7 miljoonaa euroa. Miksi  kaupungin pitäisi maksaa 8,8 miljoonaa euroa, kun viitteellinen arvo  on vain noin
4 miljoonaa euroa?
 
Em. seikkoihin viitaten ehdotin asian palauttamista   uudelleen valmisteltavaksi ja että asiasta pyydetään tilintarkastajan lausunto, miksi kauppahinnan ja viitteellisen osakearvon ero on näin suuri.
 
Voittokuvitelmien sokaisemana kaupunginvaltuusto päätti  hyväksyä osakekaupan  8.8 miljoonan kauppahinnalla ilman tilintarkastajan lausuntoa. Riihimäki otti tietoisen  askeleen kohti kriisikuntaa. Olen aiemminkin kysynyt, missä on järki  Riihimäen taloudenhoidossa ja päätöksenteossa?
 
Siihen ei ole tullut vastausta.
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

1 kommentti:

Reijo Sutinen kirjoitti...

Mitä mahtaa olla tämän vuoden velka ja mikä koko konsernin velka lisäksi mitä ne ovat riihimäkeläistä kohden.