”Varoituslaukaus kahteen suuntaa”

”Varoituslaukaus kahteen suuntaa”

Iltalehti (19.4.) kirjoitti talousrikostuomioista ja piti niitä sattuvasti varoituslaukauksena: ”Varoituslaukaus kahteen suuntaan”. Poliitikkojen on syytä välttää veljeilyä talous- ja järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, mutta se on samalla tavalla vähintäänkin varoitus talousrikollisuudelle veljeilystä poliitikkojen kanssa. Talousrikoksista on Suomessa annettu niin lieviä tuomioita, että se on kannustanut sanottuihin tekoihin ja heikentänyt rangaistusten pelotevaikutusta. 

Lehti pitää Arto ja Aija Merisalon, Pauli Hakalan ja Tapani Yli- Saunamäen ehdottomia vankeusrangaistuksia kovina. Kovuuden vaikutelma tulee siitäkin, että Merisalo ja Yli- Saunamäki passitettiin vankilaan heti tuomion julistamisen jälkeen

poliisivoimin. Herrat ovat epäilemättä rangaistuksensa ansainneet, sillä onhan Nova- jutussa törsätty velkojien rahoja viisi miljoonaa euroa mitä erikoisimpiin kohteisiin. 

Iltalehti erehtyy pahasti, kun se pitää myös poliitikkojen, kansanedustaja Ilkka Kanervan ja kunnallispoliitikko Ari Ruotsalaisen saamaa ehdollista tuomiota kovina. Ei ehdollista tuomiota voi pitää parhaalla asenteellakaan oikeana rangaistuksena.

Iltalehden kanssa voidaan olla samaa mieltä seuraavassa:

”Kansakunnalle olisi hyväksi, jos tästä vuosien vaaliraha- ja lahjusskandaalien kiirastulesta päästäisiin jo katharsiksen ja moraalin ryhdin korjaukseen.”

Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson (sd)

ei ole selvittänyt kantaansa vanhuspalvelun henkilöstömitoituksiin

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ei ole lyönyt lukkoon kantaansa vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksista. Guzenina-Richardson sanoo aikovansa perehtyä uuteen lakiesitykseen ennakkoluulottomasti. Peruspalveluministeri on saanut kovaa kritiikkiä lakiesityksestä.

Guzenina-Richardson sanoi maanantaina Ylen Radio1:n Ykkösaamussa vaatineensa lakiesitykseen henkilöstömitoituksia viimeiseen asti. Saatuaan työryhmän lakiesityksen hän kuitenkin päätti lukea sen ennakkoluulottomasti läpi, kertoi Yle. 

Guzenina-Richardson myönsi yllättyneensä nähtyään ensimmäistä kertaa lakiesityksen. Peruspalveluministerin mukaan laki oli muuttunut asiantuntijoista koostuvan työryhmän käsittelyssä suuresti viime kevään jälkeen.

- Kun minulle annettiin heidän lakiesityksensä nähtäväksi muutama päivä etukäteen, täytyy sanoa, että yllätyin, Guzenina-Richardson sanoi.

Guzenina-Richardson korosti, että lakiesityksen tehneessä työryhmässä oli mukana ikääntyneiden ihmisten hoivaan perehtyneitä huippuasiantuntijoita. 

Peruspalveluministeri lupaa, että vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksiin voidaan palata sen jälkeen, kun lakiesitys on ollut lausuntokierroksella. 

On se vähän erikoista jahkaamista, että ministeri ei osaa kertoa kantaansa lain ja vanhustenhuollon henkilöstömitoituksiin. Sitten kertoo turhanpäiväisiä asioita. Saatuaan työryhmän esityksen hän ”päätti lukea sen ennakkoluulottomasti läpi”. Totta hitossa. Ministerin tulee lukea ”ennakkoluulottomasti”, mutta hänen tulee lukea ennen kaikkea kriittisesti. Ministerin tulee arvioida toimiiko tämä ”esitys” elävässä elämässä. 

Kyllä ministerillä on ja täytyy olla asiaan kanta. Erityisesti hänellä on kanta henkilöstömitoituksiin. Kynnyskysymys asiassa on varmasti kustannukset. Paljonko henkilöstölisäykset maksavat?

Summa on sitä suurempi, mitä enemmän henkilöstöä edellytetään vanhustenhuoltoon. Ratkaisu liittyy epäilemättä myös valtiontalouden kehyksiin.

Terveiset Riihimäen valtuustosta! 

 

Meillä oli valtuuston kyselytunti ja kysyin Riihimäen taloudesta kriisikuntakriteerein.

A. Taseessa on alijäämää väh. 1000 euroa käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä vähintään 500/asukas. Kriteeri ei Riihimäellä täyty.

B. Selvitysmenettelyyn voidaan ryhtyä, jos kuusi kriisikuntakriteeriä toteutuu:

Riihimäellä täytyy 3 kriteeriä jokaisena tarkastelujakson vuotena: asukasta kohti laskettu lainamäärä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus.

 

Veroprosentti- kriteeri täyttyy lisäksi vuosina 2010 ja 2011.

Kiitos kaupungin vs. talouspäällikölle selvityksestä!

 

Nyt pitää tietysti paneutua selvitykseen, voiko siihen uskoa ja luottaa. Käsitykseni mukaan tilinpäätöksiä ei ole myöskään oikaistu, kuten Hämeenlinnan Hallinto-oikeus ja Korkein Hallinto-oikeus edellyttivät. Sen jälkeen tilanne muuttuu. Riihimäki alkaa täyttää kriisikuntakriteerit.

 

Mikko Lund